Lapsiasiavaltuutetun huoli on aiheeton

Hallitus kertoi keskiviikkona suunnitelmista kuntien tehtävien vähentämiseksi. Osana hallinnon ja byrokratian purkamista joidenkin koulumaailman suunnitelmien ja sääntöjen laatimisvelvoitteesta luovuttaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää suuntaa oikeana.

Päällekkäisiä velvoitteita vähennetään, mutta oppilaitosten pitää jatkossakin laatia suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa.

Lue lisää

Helsingin Sanomien artikkelista ”Huippututkimus johti harhaan”

VTT:n on selvitettävä tapaus ja tehtävä se avoimesti. Tiedevilppiepäilyihin on syytä suhtautua erittäin vakavasti. Kyse on yhteiskuntamme perusteisiin menevästä kysymyksestä, tieteen luotettavuudesta.

Tutkimuksessa liikkuu isot rahat kansallisesti ja kansainvälisesti, ja kilpailu on kovaa. Suomessa tieteen korkeaan eettiseen tasoon voi luottaa, mutta tietenkään kaikkea vilpin mahdollisuutta ei saada koskaan täysin poissuljettua.

Perustuslakimme turvaa tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden. Tieteen pelisääntöjen tulee lähteä tiedeyhteisöstä itsestään. Tiedeyhteisön on luotava sellaiset mekanismit, joissa vilppiepäilyt havaitaan tehokkaasti, tutkitaan puolueettomasti ja epäkohtiin puututaan napakasti.

Lue lisää

Katse isoon kuvaan

Sitra analysoi taannoin tulevaisuuden megatrendejä: kiihtyvällä tahdilla kehittyvä teknologia, globaali ja arkinen keskinäisriippuvuus ja luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisi.

Teknologinen kehitys tulee seuraavien vuosikymmenien aikana muuttamaan melkein kaiken. Tärkeä kysymys on, miten tulevaisuuden yhteiskunnat uudistuvat. Miten parhaat teknologiset innovaatiot saadaan työskentelemään koko yhteiskunnan eduksi?

Maailma elää niin nopeiden muutosten aikaa, että entisten aikojen reagointiherkkyys ei enää riitä. Uuteen toimintaympäristöön on myös julkisen sektorin sopeuduttava.

Lue lisää

Nuoret luottavat tulevaisuuteen, mutta ongelmat kasautuvat

Tänään julkistettiin jokavuotinen Nuorisobarometri, joka mittaa nuorten arvoja ja asenteita. Tämän vuoden teema oli arjenhallinta, josta on yllättävän vähän aiempaa tutkimustietoa.

Tieto on tärkeää, sillä kuvamme nuorten arjesta tulee vastata nykypäivän todellisuutta, ei omia nuoruusmuistojamme. Samaan aikaan on muistettava, ettei nuoria voi niputtaa yhdenlaisiksi. Jokaisella on oma elämä ja omat odotukset. Jokainen päättää ihan itse, mistä hyvä arki koostuu ja mitä on hyvä elämä.

Lue lisää

Uteliaisuuden herättäminen on peruskoulun iso tehtävä

Peruskoulun painotetut luokat eli erikoisluokat pohdituttavat tutkijoita ja koulutuksen ammattilaisia puolesta ja vastaan. Keskustelua kiihdyttää se, että esimerkiksi Turussa jo 37 prosenttia ja Espoossakin 23 prosenttia peruskoulun yläluokkalaisista käy erikoisluokkaa, jossa on painotettu esimerkiksi musiikkia, liikuntaa, matematiikkaa tai kieliä. Osaan näistä luokista valitaan soveltuvuuskokeella.

Tässä muutamia näkökulmia keskusteluun:

1. Peruskoulun yksi iso tehtävä on auttaa jokaista oppilasta löytämään omat vahvuutensa. Esimerkiksi kielistä, matematiikasta tai musiikista innostuneelle lahjakkaalle oppilaalle painotettu luokka voi olla iso mahdollisuus, joka lisää myös motivaatiota. Oppimiselle ei ole ylärajaa, ja peruskoulun tulee tarjota motivaatiota ja haastetta myös lahjakkaalle ja innostuneelle. Joissain kouluissa voidaan esimerkiksi tarjota harvinaisempia kieliä painotetun luokan ansiosta. Musiikkiluokilla on pitkät perinteet, ja joillekin lapsille se voi maksuttomuutensa johdosta olla ainoa mahdollisuus kehittyä pidemmälle musiikissa. Painotetut luokat ovat osa suomalaista peruskoulua ja sen tulevaisuutta. Luotan opettajien ja rehtoreiden pedagogiseen osaamiseen ja kuulen mielelläni heidän näkemyksiään siitä, miten opetus järjestetään niin, että jokainen lapsi löytää omat vahvuutensa.

Lue lisää

Jokaisella on oikeus kulttuuriin

Teksti on julkaistu Suomen CP-liitto ry:n lehdessä.

Kulttuuri tuottaa iloa, hyvinvointia, positiivisia kokemuksia, elämyksiä. Tosiasiallinen, yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kulttuuriin, niin tekijänä kuin kokijana, on jokaisen ihmisen oikeus. Yksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista pyrkii parantamaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kärkihanke jakautuu kahteen tavoitteeseen. Tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin sekä laajentaa prosenttitaiteen periaatetta koskemaan myös esittäviä taiteita.

Lue lisää

Lukiouudistus alkaa – uskalletaan kokeilla!

Lukio ansaitsee paljon suuremman uudistuksen kuin mihin viime vuosina on ollut poliittista rohkeutta. Tuntijakouudistus jäi enemmän päivitykseksi, vaikka uudet opetussuunnitelmien perusteet ovatkin iso askel eteenpäin.

Käynnistämme opetus- ja kulttuuriministeriössä Uusi lukio – uskalla kokeilla -projektin, joka on lukion kehittämisohjelma. Se tehdään tiiviissä yhteistyössä Suomen lukioiden, opiskelijoiden ja keskeisten lukiotoimijoiden kanssa.

Menetelmänä on kokeilukulttuuri. Mahdollistamme kokeilulainsäädännöllä uudistamisen ja jopa tuntijaosta poikkeamisen. Kutsumme mukaan kaikki halukkaat. Kokoamme Opetushallituksen alle kokeilulukioiden verkoston. Uudistus ei etene ylhäältä sanelle, vaan otamme käyttöön kentän voiman ja omat ideat, kaiken sen mitä jo on tehty, parhaillaan tehdään tai vasta ideoidaan.

Lue lisää

Avoin kirje aloitti keskustelun – jatketaan sitä!

Avoin kirjeeni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle on herättänyt hyvää keskustelua Facebookissa ja vähän mediassakin. Jatketaan sitä. Uskon, että tästä voi kehittyä liikettä ja muutosta, jota on pitkään kaivattu.

Kirjoitin kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle, mutta huomaan sen herättäneen keskustelua erityisesti tutkijoiden keskuudessa.

Eräs yliopistotutkija kirjoitti laajasta, pinnan alla kytevästä tyytymättömyydestä tutkijanuriin Suomessa. Olen huomannut tämän. Moni kertoo, kuinka työajasta leijonanosa menee tutkimushakemusten kirjoittamiseen epävarmuudessa, matkalaskuihin, vanhojen tietojärjestelmien kanssa taisteluun ja raportointiin varsinaisen työn – tutkimuksen ja opetuksen – sijaan. Jatkuva epävarmuus ja pätkätyösuhteet lannistavat erityisesti nuoria tutkijoita. Tähän viittasin, kun puhuin byrokratianpurusta. Yliopistot eivät elä ilman hallintoa ja tukipalveluita, siellä tehdään korkeakoulutuksen ja tieteen hyväksi erittäin tärkeää työtä. Mutta aivan niin kuin kaikkialla muuallakin yhteiskunnassamme, digitalisaatiota hyödyntämällä, yhteistyötä lisäämällä ja toimintatapoja kehittämällä voidaan tulevaisuudessa turvata resurssien viisas käyttö ennen kaikkea ydintoimintaan, joka yliopistoissa on opetus ja tutkimus. Paljon hyvää työtä on jo tehty. Pyysin myös taannoisessa tapaamisessani Tieteentekijöiden Liiton ja Professoriliiton kanssa, että he ideoisivat keinoja, joilla professorien ja tutkijoiden työtä voitaisiin vapauttaa itse tutkimukseen.

Lue lisää

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle

Suomi on ollut historiassaan monia kertoja vaikeiden tilanteiden edessä. Kun on ollut vaikeaa, on selviytymiskeinoksi aina valittu osaamisen vahvistaminen ja kansan sivistystason nostaminen.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlan edellä olemme jälleen tilanteessa, jossa uudistumista kipeästi kaivataan. Vienti on ollut vaikeuksissa seitsemän vuotta. Elinkeinorakenteen vankat kivijalat ovat pettäneet globaalissa, nopeassa muutoksessa. Olemme jäämässä muista jälkeen. Näköpiirissä on vain hidasta kasvua, jos kasvua ollenkaan. Velka kasvaa, samoin työttömyys. Se lisää epävarmuutta ja syö tulevaisuudenuskoa. Koko Eurooppaa koskeva pakolaistilanne on totta myös Suomessa ja muuttaa yhteiskuntaamme pysyvästi.

Lue lisää

JUURI NYT: Koulutusviennin suurin este puretaan!

Suomi tunnetaan maailmalla korkeasta koulutuksesta. Se on osa maabrändiämme. Minne tahansa menemmekin, koulutusjärjestelmämme herättää ihastusta ja kiinnostusta. Suomeen saapuu vuosittain tuhansia poliitikkoja, virkamiehiä, tutkijoita ja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa ottamaan selvää, mikä on Pisa-menestyksemme ja toimivan innovaatiojärjestelmämme salaisuus. Oikeastaan kaikki koulutusjärjestelmämme osat kiinnostavat.

Valtavaan kiinnostukseen nähden Suomi hyödyntää heikosti potentiaalin tehdä koulutusosaamisesta liiketoimintaa ja vientiä. Vienninedistämismatkoja on tehty, on asetettu selvityshenkilöitä ja työryhmiä ja laadittu satoja sivuja strategioita. Tuloksia – kauppoja ja menestystarinoitakin – on syntynyt, mutta ei lähellekään siinä mittakaavassa, mihin meillä olisi mahdollisuudet.

Lue lisää