Kuka velkaa pelkää

Itsenäisen Suomen historian suurimman 5,5 miljardin euron lisäbudjetin myötä Suomi on ottamassa 19 miljardia uutta velkaa tänä vuonna. Vuosi on vasta puolivälissä.

 

Kun on omakohtaista kokemusta, miten kivuliasta on säästää julkisista menoista, miljardien huoleton vilinä hirvittää.

 

Kun ennen jaettiin miljoonia, nyt jaetaan miljardeja. Rahan käyttökohteet ovat varmasti hyviä, niin aina. Kuka tämän kaiken lopulta maksaa?

 

On ihan selvää, ettei velkaantumista voida kokonaan välttää. Joudumme työpaikoista ja peruspalveluista huolehtiaksemme ottamaan velkaa, kuten muutkin koronan kurittamat Euroopan maat. Myös talouden elvytystä ja uudelleenrakentamista tarvitaan, esimerkiksi tie- ja ratahankkeita, korkeakoulutusta ja tutkimusmäärärahoja.

 

Velka ei olisi niin suuri ongelma, jos tulopuoli olisi kunnossa. Nyt vihervasemmistohallitus ottaa syömävelkaa ilman minkäänlaisia työllisyyttä ja velanmaksukykyä vahvistavia uudistuksia.

 

Se on vastoin Vihriälän ja muiden talousviisaiden raporttia, joka painotti rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä. Elvyttävistä menolisäyksistä olisi päätettävä samanaikaisesti työllisyyttä vahvistavien uudistusten kanssa.

 

Tietenkin on helpompi vain jakaa rahaa: välttämättömiin kohteisiin, mutta myös omia kannattajia helliviin lempihankkeisiin. Ähtärin pandatkin saivat 1,5 miljoonaa!

 

Pitäisi olla näkymä siitä, että velalle on maksajia. Tarvitaan uskottava suunnitelma, miten krooninen velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja velkaa maksettua takaisin ilman, että se jää lastemme ja lastenlastemme taakaksi. Esitimme eduskunnassa jo viime elokuussa – paljon ennen kuin koronasta oli tietoakaan – listan keinoista, joilla Suomeen saadaan syntymään 60 000 uutta työpaikkaa. Sekin olisi vasta alku, sillä koronan myötä hallituksen tavoite karkaa yhä kauemmaksi.

 

Uuden valtiovarainministerin Matti Vanhasen puheet talouden sopeuttamistarpeesta herättivät heti luottamusta, mutta hallitusyhteistyöstä kertoo paljon se, että jo ensimmäisenä päivänä pääministeri Marin veti maton jalkojen alta sanomalla, että näiden puheiden aika ei ole nyt. Milloin sitten?

 

Eduskunnassa leviää käsitys, että SDP:n suunnitelma on siirtää jälkien siivous eteenpäin, tulevalle hallitukselle. He verhoavat sen puheeksi ajoituksesta – ”aikaisintaan 2023”. Silloin aloittaa seuraava hallitus, kuinkas sattuikaan!

 

Kysyin täysistunnossa, kuinka kauan Keskusta voi jatkaa vihervasemmiston tukipaaluna hallituksessa, jossa keskustalaisten puheet ja hallituksen todellisuus ovat niin voimakkaassa ristiriidassa.

 

Tämä hallitus on istunut vuoden, ja sinä aikana on nähty jo kolme ministerieroa. Ulkoministeri Haaviston toimet ovat edelleen tutkinnassa. Monien arvioiden mukaan syksyllä edessä on hallituskriisi, sillä rahat on loppu, velkaa ennätyksellisesti ja edessä on hallitusryhmiä jakavia päätöksiä, joita ei enää ole varaa siirtää.

 

Kesän aikana on löydyttävä vastuuntunto. 

 

Sanni Grahn-Laasonen

 

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).

 

(Julkaistu: Forssan lehti 14.6.2020)


«