Tie ulos edellyttää testausta, testausta, testausta

Vaara ei ole ohi. Epidemia leviää, eikä huippu ole vielä lähelläkään. Siksi Uudenmaan sulun purkaminen – vieläpä nopeutetusti viikonlopun kynnyksellä – saattoi lähettää väärän signaalin.

 

Jos laillisia edellytyksiä sulun jatkamiselle ei enää ollut, olisiko tarvittu vaihtoehtoinen suunnitelma?

 

Ennemmin tai myöhemmin rajoituksia on ryhdyttävä purkamaan, mutta se on tehtävä tarkan suunnitelman mukaan.

 

Moni maa rakentaa jo tietä ulos, uuteen normaaliin. Suomelta tämä exit-strategia puuttuu vielä. Rokotetta voimme odottaa aikaisintaan vuoden lopussa, ja silloin pitäisi vielä onnistua hankinnoissa tilanteessa, jossa samoista rokotteista taistelee koko maailma.

 

Hallitus on vaikean valinnan edessä: nykyinen ”hybridimalli”, jossa virusta ei pyritäkään tukahduttamaan, vaan rajoittamaan ja hidastamaan, on kaikista vaihtoehdoista kallein. Tällä strategialla yhteiskunta on kiinni vielä syksylläkin. HUS:n infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoi sen Ylellä eilen ääneen: Suomessakin voidaan päätyä samaan kuolleisuuteen kuin Ruotsissa, mutta pidemmällä aikavälillä ja suuremmilla taloudellisilla uhrauksilla. Tätä tuskin kukaan haluaa, ja pahinta on, jos sille tielle vain ajaudutaan vailla selkeää suunnitelmaa.

 

Vaihtoehto nykyisen tiukoille rajoituksille edellyttää paljon nykyistä laajempaa testausta, tehokasta tartuntaketjujen jäljitystä sekä varmuuden suojainten ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydestä. Toivon, että ensi keskiviikkona kokoontuva hallitus päätyisi samaan.

 

Kunnollinen suojaus on ehdottoman välttämätöntä suojaamaan ihmishenkiä ja hoitohenkilöstön terveyttä. Musertavinta on lukea epidemian leviämisestä kohtalokkain seurauksin vanhainkodeissa.

 

Katastrofaalista suojavarustesotkua selvitellään vielä pitkään. Kokonaiskoordinaatio ja harkinta pettivät pahan kerran. Vielä tällä viikollakaan vanhustenhuoltoon ei ollut herunut valtion varmuusvarastoista kuin se yksi epäonninen Kiinasta lennätetty erä, joka ei ollut sitä mitä piti.

 

Päivänvaloa ei kestä se, että Suomi jäi ainoana ulkopuolelle EU:n yhteisistä hankinnoista, vaikka Suomen ministerit olivat mukana EU-kokouksissa. Mukaan havahduttiin vasta kuukauden myöhässä, maaliskuun lopussa. Suojista oli huoli jo helmikuussa.

 

Onneksi kotimainen tuotanto on käynnistymässä, ja yritysten apu kelpaa viimein. Sille täysi tuki!

 

Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että koulut pitää avata ensimmäisessä aallossa, heti kun se on turvallista. Onneksi lapset eivät uusimman tutkimustiedon mukaan ole pahimpia levittäjiä. Osalle lapsista koulu on ainoa arkea kannatteleva henkireikä. Mitä pidempään koulusulku jatkuu, sitä enemmän on huoli niistä lapsista, jotka ponnistavat normaalioloissakin heikommista lähtökohdista.

 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa aloitamme tiistaina julkisen talouden suunnitelman käsittelyn. Neljän vuoden näkymä on poikkeuksellisen sumea. Koronakriisi maksaa kansantaloudellemme yli miljardin viikossa. Taloudelliset vahingot kasvavat, mitä kauemmin kriisi kestää. Ensimmäisenä hallituksen pitäisi luopua kaikista uusista velvoitteista kunnille, jotka olivat vaikeuksissa jo ennen koronaa.

 

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).

 

(Julkaistu: Forssan lehti 19.4.2020)


« »