Jotain hyvääkin tästä varmasti jää

Vaara ei ole ohi. Epidemiahuippu on vasta edessämme. Siksi Uudenmaan sulun purkaminen – vieläpä nopeutetusti viikonlopun kynnyksellä – saattoi lähettää väärän signaalin.

 

Jos laillisia edellytyksiä sulun jatkamiselle ei enää ollut, olisiko ollut paikallaan tehdä vaihtoehtoinen suunnitelma?

 

Koronakriisi maksaa kansantaloudellemme yli miljardin viikossa. Ennemmin tai myöhemmin rajoituksia on ryhdyttävä purkamaan, mutta se on tehtävä tarkan suunnitelman mukaan. Tie ulos edellyttää paljon nykyistä laajempaa testausta, tehokasta tartuntaketjujen jäljitystä sekä varmuuden suojainten ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydestä.

 

Moni maa rakentaa jo tietä ulos, uuteen normaaliin. Suomelta tämä exit-strategia puuttuu vielä. Rokotetta voimme odottaa aikaisintaan vuoden lopussa, ja silloin pitäisi vielä onnistua hankinnoissa tilanteessa, jossa samoista rokotteista taistelee koko maailma.

 

Suomessakin totutellaan pian ajatukseen, että kauppareissuilla voi käyttää kasvosuojainta. Siitä saattaa tulla hetkellisesti osa jokapäiväistä arkeamme. THL:n pääjohtaja jo esitti ajatuksen omissa nimissään. Vielä se ei saanut ministeriöstä vastakaikua, mutta odotellaan pari viikkoa. Uskon, että suomalaiset ovat jatkossakin valmiita tekoihin, jotka suojaavat läheisten ja riskiryhmään kuuluvien terveyttä.

 

Ensimmäisessä vaiheessa on kuitenkin varmistettava, että suojaimia riittää varmasti hoitohenkilökunnalle. Musertavinta on lukea epidemian leviämisestä kohtalokkain seurauksin vanhainkodeissa. Olemme varoittaneet suojavarusteiden loppumisesta eduskunnassa jo viikkoja.

 

Huoltovarmuuskeskuksen katastrofaalista suojavarustesotkua selvitellään varmasti pitkään. Kokonaiskoordinaatio ja harkinta pettivät pahan kerran. Vielä tällä viikollakaan vanhustenhuoltoon ei ollut herunut valtion varmuusvarastoista kuin se yksi epäonninen Kiinasta lennätetty erä, joka ei ollut sitä mitä piti.

 

Onneksi kotimainen tuotanto on käynnistymässä, ja yritysten apu kelpaa viimein. Sille täysi tuki!

 

Kaiken keskellä on lohdullista ajatella, että jotain hyvääkin tästä jää. Ihmisten auttamisen halu, naapuriapu ja yhteenkuuluvuuden tunne on koskettanut. Moni on tukenut hädässä olevaa paikallista yrittäjää. Digitalisaatio on ottanut isoja harppauksia. Etätyö ja Teams-kokoukset taisivat monilla aloilla yleistyä jäädäkseen, eikä se välttämättä ole huono suunta ainakaan meidän hämäläisten kannalta. Vähemmän pendelöintiä, enemmän mahdollisuuksia elää oman näköistä elämää!

 

Tämän kevään abiturientit ja ammattiin valmistuvat ovat ponnistelleet opintojaan loppuun poikkeusoloissa, kovassa paineessa. Korkeakoulujen perinteisiä pääsykokeita ei voida tartuntariskin vuoksi järjestää, ja osa nuorista odottaa yhä epävarmuudessa, miten valinnat tänä keväänä tehdään. Olemme ehdottaneet eduskunnassa, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättäisiin syksylle, jotta painajainen päättyisi useamman nuoren kohdalla onnellisesti. Koronan jälkeisestä uudelleenrakentamisesta tulee pitkä tie, Suomi tarvitsee osaajia. Toivon näköaloja tarvitaan jokaiselle.

 

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja hämäläinen kansanedustaja.

 

(Julkaistu: ESS 18.4.2020)


« »