Optimismin paluu
Kahden kansallispuiston koti on saanut viime aikoina paljon näkyvyyttä. Tammela on lisännyt markkinointiaan somessa. Kaunis, karu luonto ihastuttaa kuvina. Sitä on ilo seurata ja levittää. Puistojen kävijämäärät ovat kasvaneet hyvää tahtia, ja reittejä on kehitetty eduskunnassa lisäämällämme rahoituksella viime ja tällä kaudella. Torronsuon pitkospuilla kävin jälleen eilen minäkin ja suosittelen jokaiselle.
Matkailupotentiaalia olisi paljon. Olin joulun välipäivinä sukuloimassa miehen kotiseuduilla Pohjois-Karjalassa, ja poikkesimme patikoimassa Kolilla. Ulkomaiset turistit haukkoivat henkeään satumaisen valkoisissa kansallismaisemissamme ja tankkasivat puhdasta ilmaa. Paluu Etelä-Suomen loputtomaan marraskuuhun muistutti ainakin siitä, että me suomalaiset tuskin haluamme valkoisten talvien jäävän pysyvästi lapsuusmuistoihin.
Uuden vuosikymmenen suuria kysymyksiä Suomen politiikassa ovat hyvinvointivaltion kestävyyden turvaaminen ja vastuu ympäristöstä. Päätöksentekokykyä mittaa tämä kevät, johon on ladattu niin työmarkkinakierros kuin hallituksen monet takarajatkin. Syntyvyyden alentuessa ja työikäisten ikäluokkien pienentyessä ainoa kestävä tie on nostaa työllisyysastetta lähemmäs pohjoismaista tasoa.
Vanhat perinteiset puolueet paransivat hieman kannatustaan viimeisimmässä Ylen mittauksessa. Maltillisten varassa on pitkälti se, onnistuvatko Suomessa vielä kompromissit. Populismin nousu, uudet liikkeet ja vahvojen johtajien ihannointi ovat tuttuja trendejä maailmalta. Parasta vastavoimaa populismille olisi maltillisten puolueiden itseluottamuksen paluu ja se ”tolkku”, josta presidenttikin usein puhuu.
Politiikassa yksi uusi jakolinja kulkee siinä, tehdäänkö politiikkaa toivon vai pelon kautta. Osa pelottelee maailmanlopulla, osa muualta tulevilla ihmisillä. Suositussa Mauno Koivisto -dokumentissa puhutteli se maailmankuva, jonka ajattelen yhdistävän ”perinteisiä” puolueita ainakin vähän: optimismi ja tulevaisuudenusko.
Uskon, että pystymme jatkamaan Suomen menestystarinaa vastuullisella ja kestävällä politiikalla. Kokoomus lupaa tukea hallituksen työllisyystekoja, jos vain niitä tulee, ja tehdä jatkossakin esityksiä Suomen uudistamiseksi.
Forssan seutukin voi päästä hyötymään maailman uusista tuulista. Juuri kun luultiin, että tekstiiliteollisuus katosi Suomesta – ja Forssasta -, ala onkin kaikkien huulilla. Pikamuoti ja tekstiilijäte ovat globaali ongelma, ympäristötietoisuuden kasvu haastaa alaa innovoimaan uutta. Tekstiilikierrätys, uudet kestävämmät materiaalit ja innovaatiot sisältävät merkittävää uutta liiketoimintapotentiaalia. Forssan seudulla on edelleen hienoja alan yrittäjiä, jotka tekevät mm. armeija-, suoja- ja työvarusteita ja painavat uusia kuoseja. Museon tekstiiliarkiston aarteista ja kuoseista voisi syntyä vaikka mitä. Texvex kierrättää jo vanhaa. ”Tyykikylän paluusta” tekstiilialan huipulle keskustellaan torstaina Kehräämöllä: miten voimme luoda uutta, kestävämpää kasvua tekstiilikierrätyksen ja korkean osaamisen kautta?
Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on lounaishämäläinen kansanedustaja ja kuntapäättäjä (kok).
(Julkaistu: Forssan lehti 12.1.2020)