Ilmastoteot ovat kauneinta puhetta

Nuoret kysyvät, miksi poliitikot eivät herää ja tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Samaan aikaan viestilaatikkoni täyttyy – pääsääntöisesti aikuisten – vihaisista vaatimuksista lopettaa ”ilmastovouhotus”.

Oma kuusivuotiaani on huolissaan siitä, että mehiläiset katoavat ja sen myötä kukat.

Hallituksen ministerit lohduttivat nuoria perjantaina kertomalla kutsuvansa koolle pyöreän pöydän keskustelun, jossa pohditaan keinoja ilmastoahdistukseen. Luulen, että nuoria rauhoittaisivat paremmin konkreettiset teot ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Ilmastokeskustelussa on niin moni asia pielessä. Ihmiset provosoituvat, kun autoilusta syyllistetään täällä, missä autoilu on arjen välttämättömyys, ja maalataan kuvaa, että vastuullinen ihminen jättää lapsetkin tekemättä. Keitä varten me planeettaa suojelemme ellemme lapsiamme?

Kärjistyneiden mielipiteiden keskellä taitaa olla iso suomalaisten enemmistö, joka ei löydä ääripäistä itseään. Siellä on ihmisiä, jotka ymmärtävät kyllä, että ympäristöstä on pidettävä huolta ja ilmastonmuutoksen uhka on todellinen, mutta haluavat nähdä, että ongelmaa hoidetaan yhdessä, parhain keinoin. He odottavat, että poliitikot tekevät työnsä, tekevät enemmän. Teot ovat kauneinta puhetta.

Oleellista olisi keskittyä tutkittuun tietoon, siihen mikä on faktaa. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tuoreen ilmastoraporttinsa, joka oli tieteentekijöiden vakava varoitus. Jäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu on kiihtynyt. Lumen ja ikiroudan peittämät alueet kutistuvat jatkuvasti. Merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Ilmastopakolaisuus tulee kiihtymään tulevaisuudessa. Suomalaisesta näkökulmasta tulee erityisen iholle se, että jos nyt ei toimita, tulevat sukupolvet meidän jälkeemme eivät saa kokea lumisia talvia Etelä-Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt eläimissä ja kasvillisuudessa.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi tällä viikolla YK:n ilmastokokouksessa Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Samalla hän muistutti – lähettäen samalla kotimaahan terveiset -, ettei tavoite merkitse, vaan teot. Kovista odotuksista huolimatta uuden hallituksen keinot ovat vielä levällään. Budjettiriihi ei tuonut juuri mitään lisää, mitä arvostelivat tutkijat ja ympäristöjärjestötkin.

Niinistön ohella New Yorkissa puhui myös Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, jonka johdolla Suomi rakensi viime hallituskaudella laajan valtiovarainministereiden koalition tukemaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Koalitio on osoitus siitä, että Suomi voi pienenä maana kantaa kokoaan suurempaa johtajuutta yhteisten ratkaisujen löytämiseksi.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä vaikuttavin työ tehdään juuri kansainvälisessä yhteistyössä. Lisäksi Suomi voi korkean teknologian maana näyttää suuntaa ilmastoystävällisten teknologioiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä, tehdä teollisuudesta puhtaampaa ja arjesta kestävämpää. Yksi ihminen ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta yhdessä pienet teot muuttuvat suuriksi. Siksi yksittäisten ihmisten ponnisteluja ei pidä vähätellä.

Hämeelläkin on paljon annettavaa. Meillä koulutetaan kestävän kehityksen osaajia ja biotalousinsinöörejä. Meillä on erinomaisia yrityksiä, jotka kehittävät puhtaita teknologioita, kestävämpää liikennettä, kiertotalouden ratkaisuja, muovin korvaavia pakkausmateriaaleja ja vaikka mitä.

Nuoret ovat oikeassa: meidän on tehtävä enemmän. Niin paljon, että se riittää. Ahdistuksen sijaan tarvitaan näkymä paremmasta, toivoa. Toivo edellyttää tekoja, ja niiden perään tulemme hallitusta – yhteistyötä tarjoten – haastamaan eduskunnassa.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja hämäläinen kansanedustaja (kok).

 

(Julkaistu: Hämeen Sanomat 28.9.2019)


«