Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa – koulutuksen tasa-arvo huolestuttaa

OECD julkisti tänään uusimman kansainvälisen PISA-tutkimuksen 15-vuotiaiden oppimistuloksista yli 70 maassa. Kansainvälinen julkaisuaika sattui Suomen itsenäisyyspäivään. Saamme olla kouluistamme ja nuoristamme ylpeitä; Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Nuortemme osaaminen on huipputasoa. Toisaalta tutkimuksessa on myös tummempia sävyjä, jotka viestivät huolta koulutuksen tasa-arvosta. Erityisesti poikien heikkenevät tulokset huolestuttavat.

PISA 2015 -tutkimuksessa Suomen sijoitukset ovat huippuluokkaa. Lukutaidossa osaamisemme oli jaetulla toisella sijalla (pistesijoitus 4.) ja luonnontieteissä kolmannella (pistesijoitus 5.). Matematiikassakin olimme kymmenenneksi parhaassa joukossa (pistesijoitus 13.). Tämä on erinomainen tulos. Voimme edelleen olla ylpeitä suomalaisten nuorten osaamisesta! Kiitos myös opettajille, jotka pitkäjänteisellä työllään tekevät nämä saavutukset mahdolliseksi.

Myönteistä tutkimuksessa oli myös, että aikaisemmissa havaittu, jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku oli taittunut lukutaidon osalta. Myös matematiikassa lasku oli hidastunut.

Suomessa koulujen väliset erot olivat maailman toiseksi pienimmät. Vanhemmat voivat siis edelleen luottaa siihen, että lähimmästä koulusta saa maailmanluokan opetusta.

Myös maahanmuuttajataustaiset nuoret menestyivät aiempaa paremmin suhteessa muihin suomalaisoppilaisiin. Ruotsinkielisten oppilaiden osaaminen, joka on aiemmin ollut heikompaa, oli parantunut suhteessa suomenkielisiin.

Huolta PISA-tuloksissa herättää se, että luonnontieteiden osaamisen pistekeskiarvo on pudonnut huomattavasti kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Iso joukko nuoria jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista.

Tyttöjen ja poikien erot kasvavat. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaita. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Tasoero oli Suomessa OECD:n suurin. Poikien tulosten heikkeneminen kasvatti sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi.

Vaikka koulujen väliset erot olivat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, alueelliset erot nousivat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat näkyvästi muita parempia.

Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus on nyt samaa tasoa kuin muissa OECD-maissa. Aiemmin koulu on meillä tasoittanut paremmin perhetaustan erot.

Sain kuulla PISA-tutkimuksen tekijöiltä, että oppimistulosten heikentyminen johtuu pitkälti siitä, että heikosti menestyvien oppilaiden osuus on kasvanut. Heikko osaaminen kasautuu samoille oppilaille. Suomessa peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Noin kaksi kolmannesta heistä on poikia.

Oppimistuloksiin vaikuttaa useita tekijöitä. Suomessa oppimiseen liittyvillä asenteilla, kiinnostuksella ja innostuksella on suuri merkitys tuloksien kannalta. Toisaalta se samalla on haaste kehittämiselle, sillä motivaatiota ei ole helppo toiselle antaa.

Olen huolestunut erityisesti poikien asemasta. Oppimistuloksien ero on päässyt todella suureksi tyttöjen ja poikien välillä – itse asiassa kaikista maista suurimmat erot olivat Suomessa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli.

Muutoksen tekeminen on jo alkanut. Peruskoulun kehittämisessä kiinnitämme huomiota oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen sekä oppimismotivaation tukemiseen. Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat ovat tulleet voimaan tänä syksynä – siis yli vuosi näiden PISA-mittausten tekemisen jälkeen. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa.

Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Uuden opetussuunnitelman tavoitteena onkin lisätä oppilaiden innostusta opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja, kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja. Jokaisen peruskoululaisen täytyy löytää omat vahvuutensa niin, että hän pääsee kiinni tähän myönteiseen kehään. Meidän aikuisten tehtävä on olla tässä tukena ja innostajina.

Muutoksen koulussa tekevät opettajat.  Meillä Suomessa on maailman parhaat, korkeasti koulutetut opettajat, joilla on laaja pedagoginen vapaus kehittää omaa työtään. Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelmassa vahvistetaan tutoropettajien avulla koulujen valmiuksia hyödyntää digitaalisuutta tarkoituksenmukaisesti, hyödynnetään pedagogista kokeilukulttuuria sekä luodaan peruskoululle visio Peruskoulufoorumin avulla.  Opettajien pedagogista täydennyskoulutusta tuetaan merkittävillä panostuksilla.

Luonnontieteiden ja matematiikan osaamiseen paneudutaan Luma Suomi -ohjelmassa, joka tulee valtakunnalliseksi vuodenvaihteessa. Ohjelmassa pääsee kokeilemaan robotiikkaa, ohjelmointia tai matemaattista taidetta. Liikkuva koulu -ohjelman avulla tuomme tunnin liikuntaa jokaiseen koulupäivään kaikissa kouluissa – ei vain liikuntatunteina, vaan muuttamalla myös muita tunteja aktiivisemmiksi. Pulpeteista ylös nouseminen lisää viihtyvyyttä ja kiinnostusta koulupäivään. Käynnistämme myös monilukutaito-ohjelman parantamaan luetun ymmärtämistä, sisältöjen itse tekemistä ja niiden kriittistä arvioimista.

Paljon on siis työn alla perusopetuksen kehittämiseksi. Työ jatkuu. Meidän on pidettävä kiinni suomalaisen koulutuksen vahvuuksista: yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä.

Suomi aloittaa nyt itsenäisyytensä 100-vuotisjuhlavuoden, ja koulutuksella – erityisesti peruskoululla – on ollut aivan erityinen rooli Suomen kasvun ja sivistyksen tarinassa. Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi!

Sanni Grahn-Laasonen

opetus- ja kulttuuriministeri