Lapsiperheet tarvitsevat hyviä uutisia

Syntyvyys laskee, ja perheiden lapsitoiveet ovat murroksessa. Lapsia saadaan yhä myöhemmin. Kovin moni kärsii lapsettomuudesta, joko niin, että lasta ei yrityksistä huolimatta tule tai koska sopivaa kumppania ei löydy ajoissa. Joskus puolisoiden odotukset eivät kohtaa. Lapsikysymykset ovat hyvin henkilökohtaisia, mutta yhteiskunnan asettamilla odotuksilla, työelämän dynamiikalla, kulttuurilla ja yhteiskuntapolitiikalla on merkitystä.

 

Moni lapsiperhe elää tiukilla. Lapsen saaminen sijoittuu elämässä hetkeen, jolloin monia elämän peruspilareita vasta rakennetaan. Usein ollaan työuran alussa, ehkä vasta opiskellaan, hankitaan koti, auto, huonekaluja, lastentarvikkeita. Säästöjä ei vielä ole, otetaan lainaa ja lasketaan euroja.

 

Siksi kiitän, että viime viikon budjettiriihessä saimme peruttua suunnitellut korotukset varhaiskasvatuksen maksuihin. Maksut eivät nouse, vaan päinvastoin – niitä alennetaan pienituloisissa 2-3 hengen perheissä. Päätös helpottaa kaikkia maksujen piirissä olevia lapsiperheitä, ja aivan erityisesti pienituloisia yksinhuoltajaperheitä, joiden maksut alenevat tai jopa poistuvat kokonaan. Yhteensä varhaiskasvatusmaksut alenevat noin 10 miljoonalla eurolla.

 

Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen ja korotusten peruminen on työlinjan mukainen sivistysteko. Päätös edistää työllisyyttä ja tasa-arvoa sekä helpottaa lapsiperheiden taloustilannetta. Kohtuulliset varhaiskasvatusmaksut tukevat perheellisten parempia mahdollisuuksia työssäkäyntiin sekä lisäävät kannustimia ottaa työtä vastaan.

 

Lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta moni tavoin. Tutkimusten mukaan siihen osallistuminen esimerkiksi ehkäisee syrjäytymistä, tasaa kotitaustaeroja ja tukee myöhempää opintietä. Jatkossa yhä useammalla lapsella on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen.

 

Varhaiskasvatuksessa on meneillään myös paljon sisällöllisiä uudistuksia. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä nostetaan. Varhaiskasvatus saa omat ”opetussuunnitelmat” eli varhaiskasvatuksen perusteet, ja esimerkiksi lasten fyysinen aktiivisuus otetaan aivan uudella tavalla huomioon. Juuri tällä viikolla julkaistujen lasten uusien liikuntasuositusten mukaan alle 8-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivän aikana. Osa liikunnasta toteutuisi varhaiskasvatuksessa, osa kotona.

 

Taloudellisesti ajat ovat tiukat, ja leikkauksia ja ikäviä päätöksiä kilpaa kritisoidaan. Niitäkin on tehtävä, sillä jos emme käännä maamme kurssia, kurjistuminen jatkuu, työttömyys ei parane ja joudumme hyvästelemään hyvinvointiyhteiskunnan, johon olemme tottuneet.

 

Silti, vaikeanakin aikana, on pidettävä huolta siitä, että Suomi on hyvä maa lapsiperheille. Hallitus pyrkii siihen myös 2500 euron kertakorvauksella äitien työnantajille tasaamaan perhevapaiden kustannuksia sekä alentamalla kaikkien suomalaisten työn verotusta. Sote-uudistusta tehdään palvelujen turvaamiseksi. Peruskoulua uudistetaan oppijalähtöisemmäksi, opettajien osaamista vahvistetaan. Pyrimme eri toimin alentamaan harrastamisen kustannuksia ja mahdollistamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yhden mieluisan harrastuksen.

 

Forssan seutu on lapsiperheille hyvä elinympäristö. Asumisen kustannukset ovat kohtuullisia. Meillä on erinomaiset neuvolat, terveyspalvelut, koulut ja päiväkodit. Meillä on kaunis luonto ja vapaa-ajan palveluja. Suurin haasteemme on työttömyys. Sen taklaamiseksi on tehtävä aivan kaikki voitava niin valtakunnan politiikassa kuin paikallisestikin.

 

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on opetus- ja kulttuuriministeri (kok.) ja Forssan kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja.