Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa

Yksi Forssan seudun ehdottomista parhaista puolista on se, että täällä voi harrastaa loputtomasti kaikenlaista. Harrastaessa oppii uutta ja voi pitää hauskaa, yksin tai yhdessä. Kymmenen vuotta lentopalloa Koijärven Kunnossa opetti joukkuepelaamista, sitkeyttä, toi onnistumisen kokemuksia, opetti myös epäonnistumaan ja kasvatti itsetuntemusta. Ennen kaikkea oli todella hauskaa kivojen kavereiden kanssa treeneissä ja pelireissuilla!

Vuodet musiikkiopistossa opettivat sen, miten uskomattoman vahva voima on musiikilla. Musiikki kulkee mukana loppuelämän eikä mistään muusta saa yhtä vahvoja fiiliksiä.

Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Harrastaminen yhdessä muiden kanssa on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Jokaisen tulisi saada kokea liikunnan, kulttuurin ja yhdessä tekemisen riemua harrastusten kautta – perheen varallisuuteen katsomatta.

Valitettavasti on arkipäivää, että lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia rajoittavat perheen taloudellinen tilanne, harrastusten kohonneet kustannukset ja joskus myös kannustuksen puute. Harrastusten kustannukset ovat nousseet viimeisten vuosien aikana.

Vastaan hallituksessa niin kulttuuri- kuin liikuntapolitiikastakin. Keskeisin tavoitteeni on, että jokainen lapsi ja nuori voisi saada onnistumisen iloa harrastuksista ja mahdollisuuden toteuttaa itseään. Tavoitteena on ”harrastustakuu”, eli se, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus vähintään yhteen itselle mieluiseen harrastukseen.

Otin tällä viikolla vastaan Leena Harkimon vetämän työryhmän ehdotukset, joilla liikuntaharrastusten kustannuksia saisi alennettua. Erityisesti korostui kuntien, koulujen ja järjestöjen entistä läheisempi yhteistyö. Seurojen vapaaehtoistoiminta on edelleen kulmakivi edullisemman harrastamisen turvaamiseksi. On tärkeää pitää talkootyöhön osallistuminen houkuttelevana eri keinoin. Turhan byrokratian karsiminen vaikkapa tapahtumalupien ja avustushakujen osalta helpottaisi seuratoimijoiden arkea.

Kustannuksia voidaan hillitä myös kilpailujärjestelmän muutoksilla. Nuorimpien kilpailumatkat voisivat rajoittua lähiseuduille ja joitakin olosuhdevaatimuksia voitaisiin lieventää. Kustannuksia hillitsee myös harvemmat treenikerrat. Innostus ja motivaatiokin säilyvät parhaiten, kun lajikirjo on monipuolinen ja ohjatut treenikerrat pidetään maltillisena.

Myös kouluilla on merkittävä vastuu lasten liikunnasta ja harrastustoiminnasta. Käytämme 21 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana Liikkuvan koulun valtakunnallistamiseen. Liikkuvan koulun idea on tuoda tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Se voi tapahtua esimerkiksi matalan kynnyksen kerhotoiminnalla koulujen iltapäivissä, toteutettuna yhdessä urheiluseurojen kanssa.

Myös kulttuurin puolella tapahtuu. Jaamme rahoitusta koulujen iltapäivissä tapahtuvaan kulttuuritoimintaan. Koululaisten omat toiveet on huomioitu. Rahaa on jaossa esimerkiksi valokuvauskursseihin, bänditoimintaan ja teatterikerhoihin.

Forssan seudulla harrastusmahdollisuuksien paljous voi olla aivan keskeinen vetovoimatekijä ja elämänlaadun parantaja. Meillä on kaupungin kokoon nähden paljon liikuntapaikkoja: jäähalli, Vesihelmi, kenttiä, kuntosaleja, monipuolisesti lähiliikuntapaikkoja ja kaikkea uutta, kuten crossfitiä ja parkouria. Kaupunki tarjoaa liikuntatiloja seurojen käyttöön selkeästi käyttökustannuksia alhaisemmilla hinnoilla. Moniin harrastuspaikkoihin saa vuoroja myös ilman seurajäsenyyttä.

Kun sote-tehtävät lähtevät kunnista maakuntiin, kunnista tulee sivistyskuntia. Koulut ja vapaa-ajan tekeminen nousevat entistä tärkeämpään arvoon. Kuntapolitiikassakin voimme tehdä hartiavoimin töitä sen puolesta, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on forssalainen opetus- ja kulttuuriministeri (kok.)