Oppiminen työpaikoilla lisääntyy merkittävästi

Työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppiminen ovat keskeinen osa ammatillista koulutusta. Jatkossa työelämällä tulee olemaan entistäkin suurempi rooli. Työpaikkaoppimista lisätään valmistelussa olemassa ammatillisen koulutuksen reformissa.

Selvitysmiesten ehdotus uudeksi koulutussopimusmalliksi luovutettiin minulle viime viikolla. Koulutussopimuksesta on puhuttu vuosia. Erityisesti sitä ovat toivoneet yrittäjät, jotka ovat kokeneet nyt käytössä olevat työpaikkaoppimisen muodot, oppisopimuksen etunenässä, hallinnollisesti ja taloudellisesti kuormittavaksi. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja on ollut vaikea saada. Oppisopimuskoulutettavista vain joka kymmenes on nuori.

Koulutussopimuksessa yritys, koulutuksen järjestäjä ja opiskelija solmivat koulutussopimuksen. Opiskelija ei ole työsuhteessa, vaan saa opintotukea. Kokonaisvastuu on koulutuksen järjestäjällä. Opettajien rooli ei vähene, vaan korostuu uudessa ympäristössä.

Uskon, että koulutussopimus on kannustava ja mielekäs tapa tutkinnon suorittamiseksi erityisesti niille nuorille, joita koulunpenkillä istuminen ei motivoi. Käytännönläheisellä opiskelulla voidaan vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä. Samalla koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välinen kohtaanto paranee, kun yritykset saavat osaajia.

Työpaikalla tapahtuva opiskelu avaa nuorille ovia työelämään jo opintojen aikana. Nuorisotyöttömyys on matalampaa niissä Euroopan maissa, joissa työpaikalla tapahtuvan opiskelun rooli ammatillisessa koulutuksessa on vahva. Tällaisia maita ovat vaikkapa Tanska, Saksa ja Hollanti.

Koulutussopimus purkaa työpaikkaoppimisen byrokratiaa. Jatkossa sopimus voitaisiin tehdä sähköisesti eikä erillisiä allekirjoitettavia lomakkeita tarvittaisi. Koska koulutussopimus voitaisiin solmia myös lyhyemmiksi ajoiksi, vaikka pariksi kuukaudeksi tutkinnon osan suorittamiseen, monet pienemmätkin yritykset voisivat tarjota työssäoppimispaikkoja opiskelijoille. Tämä on iso mahdollisuus tiivistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä lisätä työmahdollisuuksia nuorille.

Tärkeää on varmistaa työpaikkaoppimisen laatu huolella ja turvata opiskelijoille myös riittävät yleiset taidot ja oppimaan oppimisen kyvyt, jotka kantavat työmarkkinoilla vuosikymmeniä eteenpäin. Tulevaisuuden ammattiosaajat tarvitsevat ammattitaidon lisäksi kielitaitoa, matemaattisia valmiuksia, sosiaalisia taitoja, digitaitoja ja muita muuttuvilla työmarkkinoilla kantavia taitoja enemmän kuin koskaan ennen.

Uuden koulutussopimuksen luominen on yksi tärkeä esitys hallituksen työllisyystoimista. Yrittäjyys- ja työllisyyspaketti sisältää myös liudan muita tärkeitä uudistuksia. Näitä ovat esimerkiksi työttömyysturvan käyttö starttirahana, tuki ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen, innovaatioseteli, start up -yrittäjien lupakäytäntöjen helpottaminen sekä alueelliset kokeilut pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

VM:n tuoreimman arvion mukaan Suomen työllisyysaste nousee tämän vaalikauden aikana hieman yli 69 prosenttiin. Tämä ennuste ei vielä huomioi hallituksen uusimpia toimia työllisyyden vahvistamiseksi, joten todennäköisesti olemme paremmalla uralla. Tavoitteena on kansantalouden kannalta kestävä 72 prosentin taso. Syksyn budjettiriiheen mennessä valmistelemme lisää toimia. Positiivinen kierre on luotava.

 

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on forssalainen opetus- ja kulttuuriministeri (kok).