Kannatan kuormittavista pääsykokeista luopumista

VATT teki tänään mielenkiintoisen avauksen.

Esityksessä on erittäin paljon järkeä! Minäkin kannatan luopumista kuormittavista pääsykokeista.

VATT:n johtopäätökset pääsykoejärjestelmästämme ja sen tehottomuudesta ovat samat hallituksen kanssa ja tukevat käynnistämiäni uudistuksia, joilla vauhditetaan pääsyä korkeakouluopintoihin, vähennetään välivuosien määrää ja hyödynnetään nykyistä paremmin ylioppilastutkintoa osana pääsykokeita.

Nykyinen järjestelmämme ei nykymuodossa enää toimi. Nuoret aloittavat opinnot korkeakouluissa myöhemmin kuin muissa Euroopan maissa – vain kolmannes uusista ylioppilaista aloittaa opinnot heti korkeakouluissa, vaikka lähes 80 prosenttia uusista ylioppilaista hakee jatko-opintoihin. Toisen asteen jälkeen jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on kasvanut usean vuoden ajan  (lähde: Tilastokeskus).

Nuoret joutuvat keskimäärin pyrkimään useita kertoja vetovoimaisille koulutusaloille ja maksamaan kalliit valmennuskurssit, mikä on myös koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta ongelma. Nuorten kannalta on hyvin raskasta valmistautua ensin vaativiin ylioppilaskirjoituksiin, joiden tuloksia ei hyödynnetä yhtä laajasti kuin olisi mahdollisuus, ja sen jälkeen valmistautua koko kevät raskaisiin pääsykokeisiin.

Hallitus on vastaamassa näihin haasteisiin omalla kärkihankkeella, jolla vauhditetaan siirtymistä työelämään. Korkeakouluja tuetaan uudistamaan valintakokeitaan niin, että pitkäkestoisesta, ulkoa opitun tiedon mittaamisesta siirryttäisiin enemmän mittamaan soveltuvuutta ja motivaatiota. Lisäksi ministeriö käynnistää nyt keväällä työn yhdessä korkeakoulujen, ylioppilastutkintolautakunnan ja muiden sidosryhmien kanssa ylioppilastutkinnon paremmasta hyödyntämisestä korkeakoulujen valintamenettelyissä. Esitykset yo-tutkinnon paremmasta hyödyntämisestä saadaan loppuvuoden aikana.

Myös toisen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä tiivistetään. Motivoituneet nuoret voisivat jo toisella asteella ”kurkistaa korkea-asteelle” ja tehdä joitain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kursseja. Sekin voisi toimia yhtenä valintaväylänä.

Myös korkeakouluissa opiskelua vauhditetaan tukemalla ympärivuotista opiskelua. Tavoitteena on joustavilla opintomahdollisuuksilla (tenttiakvaariot, verkkokurssit, opintojen ja työn/harjoittelun sovittaminen yhteen) nostaa kesäkuukausina suoritettujen opintopisteiden määrää 20 prosenttiin kaikista suoritetuista opinnoista.

Lisäksi yliopistot tekevät valintojen kehittämiseksi alakohtaista yhteistyötä (esim. kauppatieteellisen alan yhteisvalinta). Tähän korkeakouluja kannustetaan entistä enemmän.

Nämä kaikki esitykset käsitellään ministeriön ja yliopistojen osalta toukokuun tulossopimusneuvotteluissa, ammattikorkeakoulujen osalta syksyllä. Toukokuun neuvotteluissa sovitaan yliopistokohtaisista toimenpiteistä valintojen uudistamiseksi.

Nuoruus on elämän parasta aikaa. Siihen kuuluvat myös erehdykset ja uudet alut. Siksi järjestelmän pitää olla riittävän joustava ja mahdollistaa eteneminen myös silloin, kun opiskelumotivaatio herää myöhemmin elämässä. Samoin jos huomaa ”valinneensa väärin”, pitää voida nykyistä joustavammin liikkua korkeakoulun sisällä ja myös korkeakoulujen ja korkeakoulusektoreidenkin välillä ilman, että aina tarvitsee aloittaa alusta.