Professorit ovat oikeassa

Professorit ovat oikeassa. Ei ole kenenkään mielestä hyvä tilanne, että koulutuksesta ja tutkimuksestakin leikataan. Ei kukaan muukaan yhteiskunnassamme toivo, että heiltä leikataan, eikä kukaan ole iloinen siitä, että joutuu leikkauksia tekemään.

Otamme tänäkin vuonna uutta velkaa noin viisi miljardia palveluiden ja hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Talouskasvu on heikkoa, ja työttömien määrä lähestyy jo neljääsataatuhatta. Suomen luottoluokitus laski eilen. Komissio lähetti hallitukselle kirjeen, jossa varoitettiin talouden alamäen jatkuvan.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen määrärahat laskevat opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa tällä hallituskaudella 3,2 miljardista 3,1 miljardiin euroon. Viimeksi mainittuun lukuun ei sisälly korkeakoulujen pääomitus 220 miljoonalla. On muistettava, että yksistään yliopistojen rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana 800 miljoonalla eurolla. Yliopistojen määrärahat eivät siis romahda, mutta ne laskevat pitkän nousukauden jälkeen reaaliarvolla mitattuna vuoden 2009 tasolle. Se ei johdu sivistysvihamielisyydestä, vaan velkaantumistahdistamme.

Kun rahaa on vähemmän, on entistä tärkeämpi kiinnittää huomiota siihen, miten sitä käytetään. Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan paikata säästöjen vaikutuksia ja tavoitella laatua ja vaikuttavuutta. Suomessa tutkimus on liian pienissä yksiköissä. Sen ovat todenneet lukuisat kotimaiset ja kansainväliset arvioinnit.

Ajan korkeakouluverkon rakenteellista kehittämistä, selkeämpää korkeakoulujen välistä työnjakoa ja kirkkaampia profiileja. Opetus- ja kulttuuriministeriön strategisessa ohjauksessa pyrimme siihen, että korkeakoulut keskittyisivät vahvuusaloihinsa voidakseen tavoitella kansainvälistä huippua. Tätä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista itsestään lähtevää työtä ja rakenteellista kehittämistä tuemme opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella ja strategisella rahoituksella.

Tuloksiakin on jo näköpiirissä. Rakenteellinen kehittäminen tulee etenemään tällä hallituskaudella. Tampereella kaksi yliopistoa on yhdistymässä ja ammattikorkeakoulu tulossa osaksi samaa konsernia. Vastaavaa korkeakoulusektoreiden rajat ylittävää lähentymistä on tapahtumassa muun muassa Lappeenrannassa ja Lapissa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä pidämme tätä suuntaa lupaavana monestakin syystä, erityisesti resurssien tehokkaamman käytön näkökulmasta. Kunnianhimon tasoa on edelleen varaa kasvattaa.

Rakenteellisen kehittämisen ohella olemme käynnistäneet opetus- ja kulttuuriministeriössä vuoropuhelua tiedemaailman kanssa tavoitteena löytää Suomen tiedepolitiikalle pidemmän aikavälin yhteistä suuntaa. Helsingin Sanomien professorikysely paljasti, ettei professorikunnassakaan ole kovin laajaa yksimielisyyttä muusta kuin siitä, että rahaa olisi hyvä olla enemmän.

Suomi tarvitsee nykyistä tiedemyönteisemmän ilmapiirin. Akateeminen maailma ja politiikan maailma puhuvat eri kieliä. Politiikoilla on vastuu siitä, että möläytysten sijaan viestimme vuoropuhelun tahtoa ja arvostusta osaajiamme kohtaan. Vastaavasti toivon yliopistoista ymmärrystä sille, millaisissa talouspaineissa Suomi on. Lähes kaikkialta leikataan, eikä se ole vihamielisyyttä ketään kohtaan, vaan välttämätöntä erittäin vaikeassa tilanteessa.

Suomi tarvitsee tiedettä, sivistystä ja korkeaa osaamista enemmän kuin pitkään aikaan. Toivon, että ohipuhumisen sijaan löydämme yhteisiä ratkaisuja Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi, ja olen valmis avoimeen keskusteluun.

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri