Lukion kokeilut turvaavat yleissivistyksen

Lukio on pitkään näyttänyt suuntaa koulutuksemme kehittämiselle. Ensi syksynä lukioissa järjestetään ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset, pedagogisessa uudistamisessa ja digitaalisten oppimisympäristöjen käytössä on otettu isoja harppauksia.

Silti mieliin hiipi huoli siitä, onko lukion uudistumisen vauhti nopeasti muuttuvassa maailmassa riittävä. Viime hallituskaudella lukion uudistaminen jäi kosmeettiseksi. Uusi lukion tuntijako tuo vain pieniä muutoksia lukioiden arkeen, vaikka valtaosa asiantuntijatyöryhmän jäsenistä kannatti rohkeampaa uudistamista.

Kokosin ministerinä aloitettuani yhteen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen parhaat lukio-osaajat, ja päätimme yhdessä käynnistää lukion uudistamisen kokeilujen avulla. Näin saamme aitoja kokemuksia uudenlaisesta tuntijaosta ja pedagogiikasta ja todellista tietoa nuorten valinnoista lukion kehittämisen perustaksi. Kyse ei ole uudesta asiasta, sillä lukio on kehittynyt kokeilujen kautta menestyksekkäästi ennenkin.

Uusi lukio -ohjelmassa Opetushallituksen yhteyteen luodaan edelläkävijöiden kehittämisverkosto. Lukiot voivat hakea mukaan kehittämään esimerkiksi uusia pedagogisia ratkaisuja, digitaalista oppimista, etäopetuksen kehittämistä ja ilmiöpohjaisempaa oppimista. Lukioita kannustetaan tiivistämään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, jotta nuoret voisivat kurkistaa korkeakouluopintoihin jo lukion aikana. Kokeilujen parhaat käytännöt jaetaan kaikkien lukioiden käyttöön opetuksen laadun ja yhteistyön parantamiseksi.

Iso askel lukion kehittämisessä on tuntijakokokeilu, johon valitaan mukaan noin 50 lukiota ympäri Suomen. Haku kokeilulukioiksi on avattu, ja päätökset valittavista lukioista tehdään toukokuun aikana.

Kokeilu tuo lisää valinnaisuutta lukion opintoihin. Reaaliaineet kootaan ympäristö- ja luonnontieteiden sekä humanistis-yhteiskunnallisten aineiden ”koreihin”. Molemmista ryhmistä opiskelija voi valita yhdeksän opiskeltavaa kurssia oman kiinnostuksen mukaan, mutta kokonaismäärä monipuolisia reaaliaineita pysyy korkeana. Opiskelija tekee valinnan myös siitä, haluaako opiskella kokeilutuntijaon mukaan vai edetä niin sanotun perinteisen kaavan mukaan.

Opiskelijoille kokeilu merkitsee aivan uusia mahdollisuuksia mennä syvemmälle valituissa aineissa ja rakentaa yksilöllistä polkua jatko-opintoihin jo lukion aikana. Opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella monipuolisesti eri aineita turvataan. Lukion on tarjottava samat valtakunnalliset kurssit opiskelijoille riippumatta siitä, osallistuuko lukio tuntijakokokeiluun vai ei.

Kokeilutuntijaon pohja on viime hallituskaudella istuneen asiantuntijatyöryhmän mallissa. Valtaosa asiantuntijoista kannatti valinnaisuuden ja yksilöllisten opintopolkujen lisäämistä ja lukion voimakkaampaa uudistamista. Sekä Suomen Lukiolaisten Liitto että lukioiden kehittämisyhdistys Pro Lukio ry pitävät tuntijakokokeilua edistysaskeleena.

Lukion kirkkain tehtävä on vahvistaa yleissivistystä. Toinen tärkeä tehtävä on valmistaa jatko-opintoihin. Maailmassa, jossa tietoa on saatavilla lähes rajattomasti ja jossa uutta syntyy ja vanhaa katoaa nopeasti, nuoret tarvitsevat valmiuksia ja kipinää oppia uutta elämänmittaisesti. Onnistuessaan lukio ruokkii uteliaisuutta kiinnostua maailmasta ja uuden oppimisesta myös myöhemmin, kun opinnoista on jo aikaa ja maailma on muuttunut.

Yleissivistys on yhä enemmän laaja-alaista tiedon hallintaa ja ymmärtämistä pirstaleisen ja ulkoa opitun tiedon sijasta. Opiskelijan entistä suurempi mahdollisuus keskittyä opinnoissaan riittävän syvällisesti vahvistaa motivaatioita ja osaamista. Valinnaisempi tuntijako edellyttää lukioilta opinto-ohjauksen kehittämistä. Nuoret tarvitsevat tukea valintoihinsa. Aikuisten vastuu niin kotona kuin kouluissa on valmistaa lapsemme ja nuoremme maailmaan, joka on paitsi mahdollisuuksiltaan rikkaampi, myös epävarmempi. Hyvä koulutus, monipuoliset tiedot ja taidot ja luottamus omiin kykyihin suojaavat jälkimmäiseltä.

Kutsun lukion opiskelijat, opettajat ja lukiot eri puolilla Suomea mukaan kehittämään lukiota. Kokeilujen ja pedagogiikan kehittämisen ohella jatkamme lukion kehittämistä muun muassa selvittämällä lukiolain uudistamisen tarpeen ja vahvistamalla ylioppilastutkinnon asemaa opiskelijavalinnoissa. Lukion kehittämiselle hyvät edellytykset antaa myös se, ettei lukioon kohdistu hallitusohjelmassa leikkauksia.

Tulevaisuuden lukio turvaa nuorillemme vahvan yleissivistävän koulutuksen ja hyvät edellytykset jatkaa opintoja korkeakouluissa – ponnistella eteenpäin ja tavoitella unelmiaan.

 

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri