Budjettikeskustelun lähetepuhe

Arvoisa puhemies.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan korkean koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen varaan.

Vaikea taloudellinen tilanne haastaa meitä etsitään uusia toimintatapoja ja uudistumaan. Silloin kun talous kasvoi, koulutusjärjestelmää kehitettiin lisäämällä menoja. Nyt kun talous ei kasva, on priorisoitava ja turvattava koulutuksen ja tutkimuksen laatu tekemällä asioita paremmin kuin ennen.

Koulutusleikkauksista on puhuttu viime aikoina paljon. Haluan heti alkuun todeta, että Suomi käyttää ensi vuoden budjetissa 9,5 miljardia koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuurin, siitä 6,8 miljardia opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta. Ensi vuodelle tehtävät leikkaukset ovat 2 prosenttia kaikista koulutukseen ja tutkimukseen käytetyistä euroista ja 2,7 prosenttia OKM:n budjetista.

Strateginen hallitusohjelmamme tuo koulutukseen ja tutkimukseen useita uudistuksia. Koulutusuudistuksia eteenpäin viedäksemme hallitus tulee käyttämään 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana kasvupanoksina, joilla tavoitellaan pysyvää muutosta – parempia oppimistuloksia ja osaamis-, koulutus- ja sivistystason nousua.

Korkea sivistystaso, laadukas varhaiskasvatus ja maksuton, maailman paras koulutus ovat tulevaisuudessakin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Sen turvaaminen edellyttää meiltä hallitusvastuuta kantavilta puolueilta nyt vaikeita ja epäsuosittujakin päätöksiä.

YLEISSIVISTÄVÄ JA VARHAISKASVATUS

Jatkossa jokaiselle lapselle taataan oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Lasten ja aikuisten suhdelukua yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä nostetaan. Hallitus pitää tärkeänä, että kaikkein pienimpien, alle 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokoja ei kasvateta.

Lisäksi osana julkisen talouden sopeuttamistoimia päivähoitomaksuja sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan kuntien talouden vahvistamiseksi.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälisesti vertailtuna tasa-arvoinen. Koulujen ja alueiden väliset erot oppimistuloksissa ovat pienet. Jokainen lapsi taustasta tai varallisuudesta huolimatta saa laadukkaan ja hyvän koulutuksen. Koulujen väliset erot ovat alkaneet kasvaa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Se on huolestuttava suunta.

Siksi koulutuksellisen tasa-arvon vaalimiseksi olemme varanneet ensi vuonna 10,5 miljoonaa euron määrärahan haasteellisimmilla alueilla olevien koulujen tukemiseksi.

Haluamme uudistaa suomalaisen peruskoulun 2020-luvulle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön peruskouluissamme ensi syksynä. Kärkihankkeemme tavoitteena on uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation avulla parantaa oppimistuloksia ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Ensi vuonna peruskoulumme uudistamiseen on varattu 15,5 miljoonaa euroa.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisessa koulutuksessa hallitus on käynnistänyt yhtenä kärkihankkeenaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Reformi parantaa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia vastata nopeasti työelämän muuttuviin tarpeisiin. Uudistuksen valmistelu painottuu ensisijaisesti vuoteen 2016.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluille asetetaan vuodelle 2016 tavoitteeksi edistää profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Koulutusviennin esteitä puretaan kaikilta koulutusasteilta. Osaamista kootaan kilpailukykyisiksi keskittymiksi.

Tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti ja vaikuttavasti tieteen ja tutkimuksen resurssien käyttöä tiukassa taloustilanteessa. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen käytännönläheistä yhteistyötä lisätään tukitoimintojen, kuten kielikeskusten, tilojen, kirjastojen ja ICT-palvelujen osalta, jotta opetuksen ja tutkimuksen laadusta voidaan huolehtia.

Myös opiskelijoiden mahdollisuutta ympärivuotiseen ja joustavaan opiskeluun lisätään.

Hallituksen päättämiin kärkihankkeiden kertaluonteisiin kasvupanostuksiin sisältyvät Suomen Akatemian valtuuden lisääminen innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi 30 miljoonalla eurolla vuonna 2016 ja varautuminen pääomittamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Käynnistämme opettajankoulutuksen kehittämisohjelman. Tavoitteena on opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen vastaamaan uuden oppimisen tarpeita. Hallitus panostaa yhteensä 50 miljoonaa euroa opettajien osaamisen kehittämiseen vuosina 2016–2018. Osana varhaiskasvatuksen kehittämisohjelmaa lisäämme kertaluonteisesti yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä 120:llä vuonna 2016.

Opintotuki

Hallitusohjelman mukaan opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan syksystä 2016 lukien. Toisella asteella opiskelevien 18-19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opintorahaan vaikuttavia vanhempien tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi 13 prosentilla, mikä lisää kohderyhmän piiriin kuuluvien opiskelijoiden opintorahoja keskimäärin 17 eurolla kuukaudessa. Tämä on hieno ja odotettu uudistus taloudellisesti vaikeana aikana.

Kulttuuri ja taide

Kulttuuri, taide ja erityisesti lasten ja nuorten luovuus näkyvät hallituksen ohjelmassa. Hallituksen kärkihankkeella parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja laajemmin kulttuuriin. Toimenpiteisiin on varattu vuosille 2016 -2018 yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta ensi vuonna 2,6 miljoonaa euroa.

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka

Hallitus jatkaa nuorisotakuun kehittämistä vuosittain 30 miljoonan euron määrärahalla, jotta vaikeimmassa asemassa olevia nuoria voidaan auttaa. Tärkeitä nuorisotakuun osia, joustavaa perusopetusta, etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa jatketaan.

Koulutuksen kärkihankkeella nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan. Nuorisotakuun parhaita käytäntöjä levitetään valtakunnallisiksi. Yhteistyötä lisätään ja nuorten palveluja kootaan yhteen siten, että yhdellä aikuisella on vastuu nuoren auttamisesta. Koulutustakuulla turvataan, että jokaiselle peruskoulun päättävälle löytyy koulutuspaikka.

Nuorisotyön veikkausvoittovaroilla avustetaan nuorten kansalaistoimintaa, perusnuorisotyötä sekä nuorisotoimialan kehittämishankkeita.

Jokaisen peruskoululaisen päivään tuodaan tunti lisää liikuntaa laajentamalla Liikkuva koulu –ohjelma jokaiseen peruskouluun. Pitkät välitunnit, liikunnalliset oppitunnit ja yhdessä liikuntaseurojen kanssa järjestettävät kerhot tuovat liikettä koululaisten arkeen. Tämä on odotettu ja toivottu uudistus! Liikkuvaan kouluun panostetaan tällä hallituskaudella yhteensä 21 miljoonaa euroa.