Vastaus välikysymykseen koulutusleikkausten vaikutuksista kasvuun, koulutukselliseen tasa-arvoon ja osaamistasoon

Arvoisa puhemies,

Olemme saaneet syntyä Suomeen, joka on yksi maailman parhaista maista oikeastaan kaikilla mittareilla. Edelliset sukupolvet – meidän vanhempamme, isovanhempamme ja sukupolvet ennen heitä – tekivät kovasti töitä, jotta meillä olisi enemmän mahdollisuuksia kuin heillä aikoinaan oli.

Suomi on nyt erittäin vaikeassa tilanteessa. Valtionvelka kasvaa, talous ei. Menot ylittävät tulot. Rahat eivät riitä kattamaan hyvinvointiyhteiskuntaa sen hyvinä aikoina kasvaneessa laajuudessa. Kilpailukykymme – pärjäämisemme globaalissa kilpailussa – on romahtanut. Työttömyys kasvaa nopeimmin koko Euroopassa. Se lisää toivottomuutta ja pahaa oloa.

Mikä on kaikkein huolestuttavinta, suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskyky yskii. Edelliset hallitukset eivät ole kyenneet uudistamaan Suomea – eivätkä edes sen kaikkein kirkkainta menestystarinaa, suomalaista koulutusta – riittävästi vastaamaan maailman nopeaan muutokseen.

Arvoisa puhemies,
Suomi on tilanteessa, jossa tarjolla ei ole helppoja ratkaisuja. On tehtävä toimia kaikilla sektoreilla: on sopeutettava taloutta, tehtävä myös ne kaikkein kipeimmät leikkaukset. On palautettava kilpailukyky työmarkkinoilla. Ja on uudistettava Suomea.

Valtion velka kasvaa noin puoli miljoonaa euroa joka tunti. Jotta velkaantuminen saadaan pysäytettyä, hallitus joutuu tekemään leikkauksia kaikkialta, valitettavasti myös koulutuksesta, sillä se on niin valtion kuin kuntienkin budjeteissa sosiaali- ja terveydenhuollon jälkeen toisiksi suurin menokokonaisuus.

Silloin kun taloutemme kasvoi, saatoimme kehittää koulutusjärjestelmäämme lisäämällä menoja. Nyt kun talous ei kasva ja menot kroonisesti ylittävät tulot, näin ei enää voida toimia. On pakko pohtia, miten saamme parempia tuloksia niukemmilla resursseilla. On kehitettävä toimintatapoja, on uudistettava.

Koulutusjärjestelmämme uhkaa jäädä jälkeen ympäröivän maailman muutosvauhdista. Suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen suurin uhka ei ole leikkaukset, vaan se, jos emme rohkeasti uudista.

Arvoisa puhemies,
Pienenä maana meidän vahvuutemme on sivistyksessä, korkeassa osaamisessa, innovaatiokyvyssä ja laadukkaassa koulutuksessa. Tästä meidät tunnetaan maailmallakin.

Suomalainen peruskoulu on edelleen maailman huipputasoa, mutta samaan aikaan näemme, ettei näin automaattisesti ole enää tulevaisuudessa. Oppimistulokset heikkenevät. Kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset osoittavat, että 15-vuotiaamme osaavat vähemmän kuin ennen. Ei lohduta, että se on yleislänsimainen trendi. Oppimistulosten heikkeneminen ei ole hidastunut, vaikka käytämme koulutukseen ja tutkimukseen tänä päivänä enemmän euroja kuin koskaan.

Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt kaikissa sisältöalueissa. Yli 10 prosenttia nuoristamme jää vaille toisen asteen tutkintoa. Noin 95 prosenttia ikäluokasta aloittaa peruskoulun jälkeen toisella asteella, mutta vain 85 prosenttia läpäisee sen. Jokainen nuori ansaitsisi tulevaisuudennäkymän ja hyvän koulutuksen, jota ilman ei tulevaisuuden työmarkkinoilla enää pärjää.
Peruskoulu on jäänyt hienon historiansa vangiksi. Viime hallituskaudella näkyi selvästi, kuinka peruskoulun kehittämiseltä puuttui visio.

Samaa vision puutetta oli tiedepolitiikassa. Resurssit olivat hajallaan ja korkeakoulujen työnjako ei ole kehittynyt. Useiden kansainvälisten ja kotimaisten selvitysten, kuten Tieteen tila 2014 -raportin, havainnot osoittavat, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoitus ja resurssit ovat pirstaleiset. Emme kykene sellaiseen vaikuttavuuteen, johon vastaavia panostuksia tehneet verrokkimaat ovat pystyneet.

Muun muassa näihin koulutusjärjestelmämme haasteisiin meidän on pakko vastata nyt. Koulutuksen sisältöjen ja rakenteiden – myös tekemisen tavan ja oppimisen – uudistaminen on aivan välttämätöntä.

Arvoisa puhemies,
Tulevaisuuden työmarkkinoilla muutosvauhti on huima. Työpaikkoja häviää ja uusia syntyy. Osaamistarpeet muuttuvat.
Koulutusjärjestelmän uudistaminen on tälle hallitukselle – vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa ja säästöjen keskellä – hyvin innostava tehtävä. Hallitusohjelmamme osaamista ja koulutusta koskeva visio on tehdä Suomesta maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Haluamme, että suomalainen koulutus uudistuu, jotta voimme tulevaisuudessakin olla koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Osaaminen ja koulutus on yksi hallituksen tärkeimmistä muutosohjelmista. Osaamisen ja koulutuksen kuuden kärkihankkeen ja 19 toimenpiteen avulla tavoittelemme pysyvää muutosta suomalaiseen koulutukseen. Näiden muutoshankkeiden toteuttamiseen tulemme sijoittamaan 300 miljoonaa euroa tulevien kolmen vuoden aikana.
Haluamme uudistaa suomalaisen peruskoulun 2020-luvulle. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön peruskouluissamme ensi syksynä. Kärkihankkeemme tavoitteena on uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation kautta parantaa oppimistuloksia, vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Uudet opetussuunnitelmat korostavat ilmiöpohjaista oppimista, digimaailman taitoja, laaja-alaista oppimista ja tiedon soveltamista, luovuutta ja sosiaalisia taitoja.

Monissa Suomen kouluissa opitaan jo aivan uudella tavalla. Monet opettajat ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan uutta, hyödyntäneet paitsi omia kokemuksiaan, myös uutta tutkimustietoa oppimisesta, hylänneet perinteisen ”massaopetuksen” mallin ja vapauttaneet lapset pulpeteista, olemaan oppijoina omia ainutlaatuisia itsejään ja juuri sellaisina arvokkaita.

Hallitus haluaa tukea pedagogiikan uudistamista kannustamalla kokeiluihin. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, jonka tehtävänä on myös levittää hyviä kokemuksia, sekä oppimisympäristöjen osaamiskeskittymä, jotta koulujen tilankäyttö saadaan mahdollisimman hyvin tukemaan uuden oppimista.
Tulemme tuomaan jokaisen peruskoululaisen päivään tunnin liikuntaa. Tunti liikuntaa päivässä toteutetaan laajentamalla Liikkuva Koulu -hanketta valtakunnalliseksi.

Suomalaisen peruskoulun menestystarina perustuu osaaviin, arvostettuihin ja korkeasti koulutettuihin opettajiin, joilla on poikkeuksellisen laaja pedagoginen vapaus hyödyntää ammattitaitoaan oppilaiden parhaaksi. Me haluamme opettajien onnistuvan tärkeässä työssään ja olevan tulevaisuudessakin maailman parhaita. Siksi panostamme heihin. Tulemme käynnistämään opettajankoulutuksen kehittämisohjelman ja uudistamaan niin opettajien perus- kuin täydennyskoulutuksenkin, jotta opettajillamme on työkaluja vastata uuden maailman osaamistarpeisiin.
Hallitus tulee sijoittamaan kaikkiaan 121 miljoonaa euroa peruskoulun uudistamiseen tulevien kolmen vuoden aikana ja siitä lähes 50 miljoonaa euroa nimenomaan opettajien osaamisen kehittämiseen.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälisesti vertailtuna erittäin tasa-arvoinen. Koulujen väliset ja maantieteelliset erot oppimistuloksissa ovat edelleen pienet. Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa koulujen väliset erot olivat kaikista osallistujista toiseksi pienimmät ja oppilaiden välinen osaamisen hajonta pienimmässä kolmanneksessa. Toisaalta meidän on suhtauduttava erittäin vakavasti niihin merkkeihin, jotka osoittavan koulutuksen tasa-arvon Suomessakin hiljaa murenevan. Jatkossakin on huolehdittava siitä, että jokainen lapsi saa perheen taustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta yhtäläisen mahdollisuuden kouluttautua ja löytää oma polkunsa.
Siksi hallitus halusi vaikeista koulutukseen kohdistuvista leikkauksista huolimatta erityisesti vaalia mahdollisuuksien tasa-arvoa ja myöntää ensi vuoden budjetissa 10,5 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen tukemalla haasteellisemmilla alueilla toimivia kouluja. Tulemme käynnistämään opetus- ja kulttuuriministeriössä laajan työn koulutuksen tasa-arvon parantamiseksi.
Lisäksi hallitus haluaa pitää kiinni koulutustakuusta ja kehittää nuorisotakuuta enemmän yhteisötakuun suuntaan. Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien tukeminen on erityisen iso haaste. Tässä olemme uuden edessä.

Arvoisa puhemies,

Oppimisen ja kasvun ensiaskeleet otetaan jo ennen perusopetusta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana. Varhaiskasvatuksessa lapsiamme kasvattaa, opettaa ja hoitaa koulutettu ja hyvin sitoutunut henkilöstö. Varhaiskasvatus on tänä päivänä paljon enemmän kuin vain lasten ”tarhaamista” vanhempien työpäivän ajaksi. Varhaiskasvatus on pedagogista, tavoitteellista toimintaa, joka tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.

Myös varhaiskasvatukseen kohdistuu tällä hallituskaudella 140 miljoonan euron säästöt. Se on ymmärrettävästi kipeä asia.

Hallitus pyrkii toteuttamaan säästöt uudistuksella, joka turvaa jokaiselle lapselle oikeuden varhaiskasvatukseen. Jokaisella lapsella, aivan jokaisella, on jatkossa oikeus pedagogiseen, tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Se on viisi tuntia enemmän kuin naapurimaassamme Ruotsissa.

Kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus on niillä perheillä, joiden vanhemmat tai huoltajat työskentelevät täysipäiväisesti, opiskelevat päätoimisesti tai ovat yrittäjiä. Mikäli lapsen kehitys tai perheen sosiaaliset syyt niin edellyttävät, lapsella on edelleen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Osana hallituksen välttämättömiä säästötoimia yli 3-vuotiaiden lasten osalta henkilöstömitoitusta päiväkodeissa nostetaan siten, että suhdeluku lasten ja kasvattajien välillä nousee 1/7:stä 1/8:aan. Hallitus pitää tärkeänä, että alle 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmien kokoa ei kasvateta. Nämä pienimmät lapset tarvitsevat eniten hoivaa, huomiota ja aikuisen syliä.

Varhaiskasvatusoikeutta koskevassa uudistuksessa haluamme turvata perheiden valinnanvapauden ja mahdollisuuden vaikuttaa saamaansa palveluun. Säästöjen vastapainona hallitus haluaa panostaa varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen. Uudistettu varhaiskasvatuslaki astui voimaan elokuun alussa. Hallitus käynnistää varhaiskasvatuksen kehittämisohjelman. Ensimmäistä kertaa historiassa Opetushallitus laatii varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa korostavat uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Osana kehittämisohjelmaa tulemme lisäämään kertaluontoisesti yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä 120 paikalla vuonna 2016. Varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutusta ja osaamisen kehittämistä vahvistetaan niin päiväkodeissa kuin myös perhepäivähoidossa.

Arvoisa puhemies,

Maailman nopea muutosvauhti ja megatrendit – kuten digitalisaatio ja robotisaatio, kansainvälistyminen ja kiristyvä globaali kilpailu sekä ilmastonmuutos – haastavat yhteiskuntaamme ja työelämää. Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Elinkeinoelämämme rakennemuutoksessa katoavien työpaikkojen tilalle on saatava syntymään uusia. Se onnistuu vain uudenlaisella osaamisella ja innovatiivisuudella.

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt pakottavat meidät uudistamaan rakenteita, jotta laadukkaasta koulutuksesta voidaan huolehtia jatkossakin.

Hallitus on käynnistänyt yhtenä kärkihankkeenaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin, jolla pyritään uudistamaan koulutuksen rakenteita, rahoitusta ja tekemisen tapaa. Uudistamme koulutuksen koko lainsäädännön, rahoituksen, ohjauksen ja tutkintojärjestelmän. Karsimme päällekkäisyyksiä, turhaa byrokratiaa ja sääntelyä. Lisäämme koulutuksen ketteryyttä ja mahdollisuuksia vastata nopeasti työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisen kynnystä alennetaan keventämällä siitä työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Otamme käyttöön uuden koulutussopimuksen joustavaksi ja houkuttelevaksi tavaksi suorittaa tutkinto tekemällä oppien. Ammatillisen koulutuksen peruspilareista pidetään kiinni turvaamalla koulutuksen jatko-opintokelpoisuus.

Uudistamme ammatillisia tutkintoja tunnustamaan paremmin aiemmin hankittua osaamista. Yli 380 erillisen tutkinnon päällekkäisestä ja sekavasta järjestelmästä siirrytään laaja-alaisempiin tutkintoihin.

Ammatillisen koulutuksen kyky uudistua ja uudistaa tutkintoja nykyistä nopeammin on kohtalonkysymys kilpailukyvyllemme, jotta koulutus jatkossakin tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen kärkihankkeella vauhditamme ja nopeutamme nuorten siirtymistä työelämään. Tarvetta uudistamiselle on. Ylioppilastutkinnon suorittaneista vain 60 % on aloittanut jatko-opinnot vuoden kuluttua ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Korkeakouluopintojen aloittamisen mediaani-ikä on 21 vuotta. Vain puolet opiskelijoistamme suorittaa opinnot tavoiteajassa. Näihin lukuihin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.

Kannustamme korkeakoulujamme siirrytään valintakokeissa mittaamaan enemmän nuorten soveltuvuutta pitkäkestoisen ulkoa opitun tiedon sijasta. Lisäämme toisen asteen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä ja työelämäyhteyksiä. Ympärivuotisella opiskelulla, kuten tenttiakvaarioilla ja korkeakoulujen yhdessä järjestämillä verkko-opinnoilla, mahdollistetaan opintojen suorittaminen joustavasti eri elämäntilanteissa.

Neljäs kärkihankkeemme tavoittelee lasten ja nuorten luovuuden vahvistamista. Kulttuurin kärkihankkeen tavoitteena on turvata mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle mahdollisuus kokea ja kokeilla taidetta ja kulttuuria. Vahvistamme taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja laajennamme prosenttiperiaatetta myös esittäviin taiteisiin.

Arvoisa puhemies,

Suomi käyttää tieteeseen ja tutkimukseen julkista rahaa 2 miljardia euroa vuonna 2015. Tästä reilu puolet kohdentuu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle ja vajaa kolmasosa työ- ja elinkeinoministeriön toimialalle. OECD-maiden joukossa panostuksemme ovat edelleen verraten hyvällä tasolla. Tulevaisuus tulee olemaan kuitenkin taloudellisesti tiukempi.

Tulokset sen sijaan eivät ole riittävästi parantuneet panostusten myötä. Päinvastoin, Suomen osuus maailman korkeatasoisimmista tieteellisistä julkaisuista on laskenut. Tohtorin tutkintojen alakohtainen jakauma ei välttämättä vastaa työelämätarvetta. Kansainvälistä tutkimusta ei tehdä riittävästi.

Tutkimukseen kohdistuu leikkauksia, mutta niiden jälkeenkin käytämme vuosittain runsaat 1,9 miljardia euroa valtion rahoitusta tutkimukseen. Hallituksen kasvupanostukset tuovat tutkimukseen kaivattua vaikuttavuutta ja vahvempaa yritysyhteistyötä.
Tunnustettava tosiasia on, että korkeakouluverkkomme ja tutkimusresurssimme ovat edelleen sirpaloituneet. Korkeakoulujen koulutusvastuut ovat osin päällekkäisiä. Osaaminen on hajaantunut ja se johtaa pieniin, usein koulutusmäärällisesti erittäin vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin tutkimusyksiköihin. Aivan kansainväliselle huipulle yltäviä tutkimusryhmiä voisi ja tulisi olla huomattavasti enemmän.

Kun resurssit ovat niukemmat, meidän on tehtävä asiat paremmin. On uudistettava toimintatapoja ja keskityttävä olennaiseen. Edellytämme korkeakouluilta osaamisen kokoamista ja päällekkäisten koulutusvastuiden tarkastelua. Korkeakoulujen on profiloiduttava, selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa opetuksessa, tutkimuksessa, rakenteissa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää korkeakouluilta helmikuun loppuun mennessä esityksiä selkeämmästä työnjaosta, vahvemmista osaamiskeskittymistä ja tiivistyvästä yhteistyöstä. Ensi keväänä opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa keskitymme uudistamaan koulutuksemme rakenteita ja työnjakoa. Korkeakoulujen päätöksiä tuetaan strategiarahoituksella, Suomen Akatemian profiloitumisrahoituksella sekä uudella pääomituskierroksella.

Hallituksen korkeakouluja koskevana kärkihankkeena on vahvistaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä tutkimustulosten kaupallistamiseksi. Uskomme, että voimme saada paljon nykyistä enemmän irti huippututkimuksesta osaamisena, yritystoimintana, kasvuna ja työpaikkoina. Elinkeinoelämän tarpeiden ja julkisen tutkimuksen kohtaamisen vahvistamiseksi käynnistetään Challenge Finland – haastepohjainen ja ratkaisukeskeinen tutkimusohjelma.

Hallitus on päättänyt kärkihankkeiden kertaluonteisista kasvupanostuksista myös korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Suomen Akatemian valtuutta lisätään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Korkeakouluille suunnataan uusi 70 miljoonan euron pääomituskierros vuonna 2018. Lisäksi Tekesin myöntämiä avustuksia lisätään yhteensä 59 miljoonaa euroa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyön parantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Kaiken kaikkiaan Tekesille ohjataan kolmen vuoden aikana 132 miljoonan euron kasvupanostukset.

Tämän lisäksi puramme koulutusviennin esteet sekä korkea-asteelta että toisen asteen koulutuksesta. EU-ETA ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen käyttöönotto parantaa ja monipuolistaa suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuuksia koulutusvientiin.

Arvoisa puhemies,
Kuten näette, hallitus on lähtenyt kunnianhimoisesti uudistamaan suomalaista koulutusjärjestelmää tilanteessa, jossa talous ei kasva ja on keskityttävä tekemään asioita pienemmällä rahalla paremmin.

Ratkaisut Suomen tulevaisuudesta ovat omissa käsissämme. Voisimme jatkaa velaksi elämistä tulevien sukupolvien piikkiin ja jättää välttämättömät uudistukset tekemättä, mutta tiedämme, ettei se ole kestävä eikä oikeudenmukainen tie.

Tämä hallitus, aivan niin kuin edellinenkin, joutuu tekemään kipeältä tuntuvia leikkauksia myös koulutuksesta. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet – myös te, tämän välikysymyksen allekirjoittajat – olette olleet viimeisen kymmenen vuoden aikana tekemässä näitä leikkauksia.

Aikaisempiin hallituksiin verrattuna uusi hallitus on nyt valinnut juustohöylän sijaan uudistamisen tien. Näin vältämme koulutusjärjestelmämme näivettymisen ja pystymme turvaamaan kaikkein tärkeimmän, eli koulutuksen ja tutkimuksen laadun.

Hallituksen päättämistä, koulutukseen kohdistuvista säästöistä on liikkunut monenlaisia – harhaanjohtavia ja tarkoitushakuisen vääriäkin – lukuja. Vuoden 2019 tasolla varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin kohdistuvat säästöt valtiontalouteen ovat yhteensä noin 641 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasoon verrattuna ja koko julkiseen talouteen 884 miljoonaa euroa.
Määrärahavähennyksissä edetään asteittain siten, että ensi vuonna vähennyksen taso on noin 227 miljoonaa euroa. Lisäksi määrärahataso alenee siten, että valtiolle tulee säästöjä laskennallisesti noin 414 miljoonaa euroa vuoden 2019 tasossa.

Olemme käynnistäneet uudistuksia, joiden avulla koulutusjärjestelmämme kestää kipeät säästöt. Uudistamme koulutusta ja turvaamme ytimen, eli koulutuksen ja tutkimuksen laadun.

Joudumme kehittämään koulutusta ja suomalaisten osaamista vaikeassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa. Hallitus ei voi eikä halua jäädä odottamaan, että uudistuksia kipeästi kaipaava koulutusjärjestelmämme rapautuu ja jäämme eri mittareilla jälkeen. Siksi teemme uudistuksia ja toimimme aktiivisesti suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uhkana eivät ole nyt tehtävät välttämättömät talouden sopeuttamispäätökset, vaan se, jos meiltä puuttuisi rohkeus uudistaa.

Hallitus on valinnut uudistamisen tien.