Vaikka tekee kipeää, on pakko päättää

On yksi asia, josta olen saanut viime vuosina palautetta yli muiden: tehkää jo niitä päätöksiä! Ihmisiä kyllästyttää katsoa, kun Suomi menee huonoon jamaan – uppoaa suohon, niin kuin joku sanoi – eikä kukaan pysäytä sitä. Työttömyys kasvaa eivätkä hiipuvat tulot enää riitä rahoittamaan hyvinvointivaltiota sen hyvinä aikoina kasvaneessa laajuudessa.

Tämä viikko oli erittäin kipeiden päätösten. Niistä ymmärrettävästi tulee myös kritiikkiä. Hallitus päätti työmarkkinoiden uudistuksista, koska työmarkkinaosapuolilla ei ollut riittävästi tahtoa. Kipeämpi on tämä reitti, sillä keinoja on vähemmän, mutta tekemättä ei voi jättää. Työmarkkinaosapuolilla oli vuosia aikaa, ja lopussa ne saivat vielä kaksi mahdollisuutta rakentaa yhteiskuntasopimuksen. Edelleenkin on mahdollista sopia, ja hallitus mielellään kuuntelee ehdotuksen, jossa toteutuu viiden prosentin kilpailukykyhyppy ja jossa on konkreettiset keinot mukana. Sitä ei kuitenkaan voida jäädä enää odottelemaan – vai onko meillä jonkun mielestä vielä aikaa odotella? -, vaan on käynnistetty valmistelu toimista, joita hallituksella on toimivallassaan.

Tällä viikolla oli myös hallituksemme ensimmäinen budjettiriihi. Lisää vaikeita päätöksiä, neuvotteluja yötä myöten. Esitys ensi vuoden budjetista, vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelmasta sekä työllisyyttä vahvistavasta lisätalousarvioesityksestä vuodelle 2015. Hallituksen tavoitteena on luottamuksen palauttaminen Suomen talouteen ja sen ohjaaminen kasvun raiteille. Tehty budjettiesitys edustaa työn linjaa, työ on asetettu etusijalle – että työtä olisi, sen tekeminen olisi aina kannattavaa ja että työtä kannattaa Suomessa teettää.

Hallituksellemme on tärkeää, että kaikki osallistuvat talkoisiin, myös hyvätuloiset. Pääomatulovero nousee, ”solidaarisuusveron” alarajaa lasketaan ja poliitikot luopuvat osasta palkastaan. Pääomatuloveron nostolla kustannetaan akuutista ja vaikeasta turvapaikanhakijatilanteesta aiheutuvia lisämenoja.

Hyviäkin uutisia on! Työn verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla. Hallitus on myös päässyt sopuun kärkihankkeista, joilla Suomea kehitetään eteenpäin. Kärkihankepanostuksinaan hallitus sijoittaa kolmen seuraavan vuoden aikana 300 miljoonaa euroa koulutukseen ja osaamiseen, muun muassa peruskoulun uudistamiseen ja opettajien osaamisen kehittämiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeä muistaa, että Suomen suunta ei muutu ainoastaan budjetin valinnoilla. Rakenteiden uudistaminen niin koulutuksessa, terveydenhuollossa kuin työmarkkinoillakin ratkaisee tämän maan suunnan. Vain uudistumalla vältämme kurjistumisen tien, jolla Suomi nyt on.

Hallituskumppaneille täytyy antaa kiitosta. Haastavana aikana on kasassa porukka, joka vie määrätietoisesti asioita eteenpäin. Vaikeita päätöksiä ratkaisukeskeisesti. Yhteistyö toimii. Juuri sitä Suomi nyt tarvitsee. Ei riitelyä, vaan tekoja.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on forssalainen opetus- ja kulttuuriministeri (kok).