Maailman muutos lähtee luokkahuoneesta

Forssan Lehti 1.2.2015

Päiväkodista tulee tekstiviesti. ”Tuottehan ensi viikolla lisää varahousuja. Kesäksi vaipattomaksi -projekti voi alkaa!”. Istun autossa matkalla kokoukseen, ja hymyilyttää. Suomalainen varhaiskasvatus on maailman parasta, ja suomalainen hyvinvointivaltio puolustamisen arvoinen.

Osallistuin viime viikolla opetusalan Educa-messuilla puolueiden puheenjohtajien vaalitenttiin puheenjohtajamme sijaisena. Koulutukseen on kohdistunut taloudellisesti vaikeina vuosina suuret ja karut säästöt. Niiden aika on nyt ohi. Suomalaista koulutusta on suojeltava tulevan vaalikauden väistämättömiltä leikkauksilta, sillä osaaminen on ainoa tie, jolla pieni, pohjoinen, luonnonvaroiltaan niukka maa voi pärjätä.

Maailmalla on panostetaan koko ajan vahvemmin aivan varhaisiin oppimisen vuosiin. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatus ja peruskoulun varhaiset vuodet ovat kannattavin koulutusinvestointi. Oppimisvaikeuksiin ja muihin ongelmiin voidaan näin puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa, ennaltaehkäisevämmin. Laadukas varhaiskasvatus tasaa lähtökohta- ja kotitaustaeroja.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on se, että kaikki lapset ja nuoret koulutetaan. Meillä ei ole – eikä toivottavasti koskaan tulekaan – jakoa hyviin ja huonoihin kouluihin. Jotta mahdollisuudet olisivat tasa-arvoiset jokaiselle suomalaiselle lapselle ja nuorelle, on tärkeää, että lähikoulu on maailman paras koulu myös tulevaisuudessa.

Yhdessä asiassa suomalainen peruskoulu on jäämässä pahasti jälkeen. Koulut ovat valovuosien päässä siitä teknologisesta osaamisesta, mitä ”diginatiivisukupolvilla” on luonnostaan. Pikkuneiti ei ole vielä kahtakaan, mutta osaa jo laittaa itse päälle ”pipsapossut” ja Pikku-Kakkosen sovellukset. Tutkimusnäyttöä on jo siitäkin, että esimerkiksi kouluallergisille pojille pelillisemmät oppimisympäristöt voisivat olla pelastus.

Opettajien ammattijärjestö OAJ ajaa opettajille uutta täydennyskoulutusohjelmaa, ja minusta se olisi fiksu ajatus. Maailman muutos alkaa luokkahuoneesta, ja yksi opettaja voi saada ihmeitä aikaan.

Lisäksi pienet ja vähän isommatkin suomalaiset on saatava liikkeelle. Yli puolet lapsista ja nuorista liikkuu liian vähän. Liikunnalla on yhteys oppimiseen ja koulumenestykseen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa liikunnan on havaittu olevan myönteisesti yhteydessä esimerkiksi lasten muistiin ja tarkkaavaisuuteen, jotka ovat tärkeitä oppimisen edellytyksiä.

Tulevissa sukupolvissa on tulevaisuus myös siinä, miten maailman monet ympäristöongelmat ratkaistaan. Ilmastonmuutos, luonnonvarojen hupeneminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaativat kestävämpää elämäntapaa ja valintoja, joissa nykyistä paremmin otetaan ympäristö huomioon. Käynnistämme ensi viikolla poikkihallinnollisen työryhmän pohtimaan ympäristökasvatuksen kehittämistarpeita, tavoitteena tehdä Suomesta maailman ympäristötietoisin kansakunta. Täällä Forssan seudulla voimme tehdä Koijärven uudesta ekokoulusta suunnannäyttäjän.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on ympäristöministeri, forssalainen kansanedustaja ja hallituksen sivistyspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen.