Itämeren tila hyväksi 2020 – Suomesta ravinteiden kierrätyksen edelläkävijä

Itämeri on yhteinen asia ja suomalaisille tärkeä. Olemme tehneet maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon kanssa tosi hyvää yhteistyötä monessa asiassa, mutta yhden uskallan sanoa olevan ylitse muiden: Itämeren suojelu on molemmille sydämenasia.

Tänään yhteinen projektimme sai uutta tuulta siipien alle. Turussa järjestettiin Ravinteet kiertotaloudessa -ideapäivä, jossa keskusteltiin uusista toimintatavoista ja teknologioista, joiden avulla maatalouden ravinteet eivät valu vesistöjä rehevöittämään, vaan saadaan takaisin kiertoon.

Itämeren erityisen herkkä ekosysteemi on altis ihmisen aiheuttamille ympäristöpaineille. On tunnustettava, että Itämeren tila ei kaikista jo tehdyistä toimenpiteistä huolimatta ole vielä merkittävästi parantunut, vaikka typen ja fosforin kuormitus on saatu jo paikoin laskuun.

Ravinteiden kierrätys antaa uutta uskoa työhön puhtaamaan Itämeren puolesta. Se on loistava esimerkki uuden ajan ympäristönsuojelusta. Tuloksena on mahdollisuus saada puhtaampi Itämeri, kallisarvoiset ravinteet uusiokäyttöön ja kaupanpäällisenä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uskon, että Suomi voi tulevaisuudessa olla ravinteiden kierrätyksen edelläkävijämaa.

Ravinnekierto on osa Suomen biotalousstrategiaa ja vihreän talouden ohjelmaa. Ravinnekierron tulee olla myös EU:ssa keskeinen tavoite, ja Suomen on vaikutettava sen puolesta, että se nousee vahvasti agendalle.

Louhitun fosforin on arvioitu loppuvan runsaan sadan vuoden sisällä. Näin ollen kiertoravinteista tulee vähitellen arvokkaita lannoitteita. Suomessa lannan sisältämä fosfori riittäisi jo nyt maatalouden vuotuiseen tarpeeseen. On myös arvioitu, että Suomessa vuosittain syntyvän lannan sisältämän fosforin ja typen arvo on noin 100-150 miljoonaa euroa. Toisen jäte on toiselle arvokasta raaka-ainetta.

Ympäristöministeriöllä on ravinteiden kierrätyksen edistämiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen tähtäävä Raki-ohjelma. Toistaiseksi on rahoitettu 40 eri hanketta, joissa on painotettu yhteistyötä, neuvontaa ja tiedotusta. Hankkeista syntyneet uudet teknologiat ja käytännöt jäävät kaappiin pölyttymään, ellei niitä muuteta eläväksi käytönnöksi ja jaeta hankkeissa syntynyttä tietoa ja osaamista. Siksi seuraavan vaiheen on oltava hyvien käytäntöjen levittäminen!

Myös maatalouden uusi ympäristökorvausjärjestelmä on tärkeässä asemassa päästöjen vähentämisessä. Sen toimivuutta tulee seurata ja varmistaa, että se vastaa riittävällä tavalla sille asetettuihin odotuksiin. Ympäristökorvaukselta on lupa odottaa, että se todella toimii ja tuottaa tuloksia, puhtaampaa ympäristöä. Jos ei tuota, on tehtävä uusia korjausliikkeitä.

Meidän tulee huolehtia yhteisestä Itämerestä, jotta myös tulevaisuudessa Itämeren rannoilla voidaan uida, kalastaa ja virkistäytyä turvallisesti. On meidän vastuullamme, millaisena Itämeren jätämme tuleville sukupolville. Vastuuta emme voi sysätä muille.