Puhe: Järkivihreää kasvua Suomeen

Puhe Raumalla 2.12.2014 Cleantechistä, uusiutuvista energiamuodoista ja resurssiviisaudesta kasvua -seminaarissa

Arvoisat kuulijat,

on ilo täällä Raumalla puhumassa cleantechistä. Täällä on otettu tosissaan taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Rauma on liittynyt hiilineutraalit kunnat –toimintarenkaaseen ja haluaa tosissaan kääntää kaupungin kurssin kohti järkivihreitä valintoja. Tämä on todella hienoa.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka, mutta väitän, että samalla se on aikamme suurin mahdollisuus kehittää uutta liiketoimintaa. Ilmastonmuutoksen hillintä luo maailmanlaajuiset vihreän teknologian markkinat, jotka tarjoavat Suomen kaltaiselle korkeasti koulutetulle insinöörikansalle valtavasti mahdollisuuksia.

Kuitenkin tuntuu, talouskriisi on painanut ilmastokeskustelun alleen.

Matkustan sunnuntaina Peruun, Liman ilmastokokoukseen, jossa valmistellaan kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Ensi vuonna Pariisissa on tarkoitus solmia koko maailman kattava ilmastosopimus. Jos Perussa epäonnistutaan, Pariisin sopimus on vaarassa. Suomi kannattaa kattavaa ja kunnianhimoista ilmastosopimusta.

Lähden kokoukseen varovaisen optimistisesti. Lupaavia merkkejä on ollut. Kiina ja Yhdysvallat ovat sopineet yhteistyöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, EU:n vähintään 40 prosentin tavoite antaa mahdollisuuden tiukennukseen ja vihreän ilmastorahaston ensimmäinen rahoituskierros oli lupaava. Kunnianhimon tasoa on kuitenkin vielä nostettava. Vielä ei olla kahden asteen tavoitteessa.

Olemmeko me olleet tarpeeksi hereillä tästä muutoksesta ja osanneet hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet? Mielestäni Suomessa tarvitaan kunnon ilmastoherätys, jotta yritykset pystyisivät hyödyntämään täysimääräisesti puhtaan teknologian kasvavat vientimarkkinat. Suomella on valtavasti vihreän teknologian osaamista. Se pitää myös saada maailmalle.

Hyvät ystävät,

ilmastonmuutoksen lisäksi tulevaisuudessa tulemme kohtaamaan niukkenevien luonnonresurssien ja kasvavan energiantarpeen haasteet. Jäteongelma kasvaa.

Tällainen kehitys vaatii uuden tavan luoda talouskasvua. Me tarvitsemme järkivihreitä ratkaisuja. Me tarvitsemme ympäristön kannalta kestävää kasvua ja työpaikkoja.

Niukkuuteen sopeutuminen ja siihen liittyvät innovaatiot ovat jo synnyttäneet uutta liiketoimintaa monilla cleantech-aloilla. Meillä on uusiutuviin pohjaavaa energiantuotantoa, jätehuoltoratkaisuja ja energia- ja resurssitehokkuutta parantavia teknologioita. Seuraavia aaltoja ovat erilaiset älykkäät energiajärjestelmät mukaan lukien energiaa tuottavat kodit, kuluttaja-cleantech, teollinen internet sekä erilaiset jakamiseen ja digitalisaatioon liittyvät palvelut.

Cleantechin maailmanlaajuinen liikevaihto on jo noin 2000 miljardia euroa. Ympäristöteknologian maailmanmarkkinoiden on arvioitu kasvavan tällä hetkellä yli 10 prosenttia vuodessa ja kasvulle ei näy loppua. Kasvua vauhdittaa myös ympäristötietoisuuden lisääntyminen.

Suomi ei ole cleantech kilvassa kärkisijoilla. Kyse ei ole siitä, etteikö meillä olisi osaamista. Tuotteita ei ole saatu kaupallistettua tarpeeksi laajasti maailmanmarkkinoille. Viennin osuus ympäristöteknologian alalla on jo suuri, mutta se on suhteellisen pienen ryhmän käsissä. Uudet ratkaisut syntyvät usein pienissä start-upeissa, joiden ei ole helppo lyödä itseään läpi kansainvälisesti. Yksi iso haaste on myös kotimarkkinoiden puute.
Hyvät ystävät,
Cleantechin edistämisen eturintamassa ovat yritykset, mutta myös valtio ja julkinen hallinto voivat — ja niiden pitää — tehdä osansa. Suomessa Cleantechin liikevaihto oli viime vuonna noin 26 miljardia euroa ja Valtioneuvoston tavoitteena on tuplata se vuoteen 2020 mennessä.
Kotimarkkinoiden vahvistamiseksi tarvitaan poliittista tukea ja uudenlaista ajattelua joka tasolla.

Yksi keskeinen keino vauhdittaa kunnolla cleantechin kotimarkkinoita ovat julkiset hankinnat. Suomessa julkinen sektori on merkittävä taloudellinen toimija ja käyttää noin 25–30 miljardia julkisiin hankintoihin. Tämä on noin 16 % BKT:sta.

Meillä on hallituksessa linjattu tavoitteita julkisen sektorin ostokorille. Kesällä 2013 hallitus hyväksyi Valtioneuvoston periaatepäätöksen Kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa.

Kuntien ja alueiden rooli cleantechin vauhdittajana voi mielestäni olla merkittävä. Se vaatii kunnilta laaja-alaista sitoutumista ympäristöasioihin, kuten täällä Raumalla ollaan tehty. Täällä panostetaan laaja-alaisesti muun muassa kiertotalouteen, teollisuuden uudistamiseen ja kekseliäisiin palveluihin. Suomessa tarvitaan lisää julkisia cleantech-hankintoja liikenteeseen, rakentamiseen, infrastruktuuriin ja palveluihin.

Moni kunta on tehnyt lupaavia cleantech-hankintoja viime vuosina. Esimerkkejä näistä ovat vaikkapa ensimmäinen passiivitasoinen palvelutalo Siilinjärvelle, uusi voimalaitostyyppi Toholammille sekä Vantaan 14 kiinteistön energiatehokkuutta parantava ESCO-hankinta.

On myös otettu isoja harppauksia kohti kokonaisvaltaista suunnanmuutosta. Lahdessa kierrätetään tällä hetkellä jo 96 prosenttia yhdyskuntajätteestä.
Uuden teknologian käyttöönotossa kannattaa olla ennakkoluuloton. Uudet innovaatiot paitsi vähentävät päästöjä niin myös luovat työpaikkoja.
Hiilineutraalisuuteen pyrkivät Hinku-kunnat, joihin Rauma lukeutuu, ovat viidessä vuodessa vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin 19 prosenttia ja luoneet samalla uusia työpaikkoja. HINKU-kuntia on tällä hetkellä 17 ja niissä asuu noin 400 000 asukasta.

Cleantechin kotimarkkinoiden vauhdittaminen julkisen sektorin avulla on tärkeää myös siksi, että se auttaa yrityksiä etenemään maailmanmarkkinoille. Julkisten hankintojen kautta voidaan saada tärkeitä esimerkkejä ja referenssejä täkäläisille, kekseliäille cleantech-ratkaisuille.

Hyvät ystävät,

meillä on Suomessa valtavasti järkivihreää osaamista. Suomalaisilla yrityksillä on etumatkaa esimerkiksi vesiosaamisessa, bioenergia- ja biotaloustuotteissa ja materiaali- ja energiatehokkuudessa. Meidän pitää jatkaa Suomen cleantechin kärjen terävöittämistä. Ei kannata tehdä kaikkea vähän, vaan keskittyä ydinalueisiin.

Olin viime viikolla cleantech-vienninedistämismatkalla Kiinassa. Matkani tavoitteena oli vahvistaa Kiinassa jo olevien suomalaisyritysten asemaa ja vauhdittaa uusien yritysten pääsyä Kiinan markkinoille. Sovimme Kiinan ympäristönsuojeluministerin kanssa Suomen ja Kiinan välisen cleantech-yhteistyön syventämisestä. Ehdotin muun muassa, että hyvää yhteistyötä Pekingin ilmanlaatuongelman parantamiseksi laajennettaisiin vesien ja maaperän puhdistukseen sekä laajennettaisiin alueellisesti myös Pekingin ulkopuolelle. Ympäristönsuojeluministeri innostui ideasta ja tarttui ehdotukseen. Kiinan cleantech-markkinat tulevat olemaan meille valtava mahdollisuus.

Matkasta päällimmäiseksi jäi tunne suomalaisen cleantech-osaamisen valtavista kasvumahdollisuuksista. Maailma on heräämässä Kiinaa myöten vihreän kasvun ajatteluun. Tartutaan tähän tilaisuuteen ja tehdään Suomesta aidosti maailman cleantech-kärkimaa.