Puhe Biotehtaan vihkiäisjuhlassa Kuopiossa

Puhe Biotehtaan vihkiäisjuhlassa 18.11.2014

Arvoisat kuulijat,

on suuri ilo päästä tänne Kuopioon Biotehtaan vihkiäisjuhlaan. Täällä luodaan sitä tulevaisuuden kasvua, joka perustuu vihreisiin teknologioihin ja resurssitehokkuuteen.

Sen lisäksi, että täällä Kuopiossa on hienoa olla ympäristöministerinä seuraamassa uuden ajan biotehtaan syntyä, täällä on mukava olla myös forssalaisena. Nämä Kuopion laitoksethan urakoi forssalainen Watrec ja operoi Biotehdas Oy, jonka päätoimipiste on Forssassa, jos saan hieman mainostaa kotiseutua.

Suomi tarvitsee kasvua ja uudenlaista tekemistä. Luonnonvarat ehtyvät, ympäristötietoisuus kasvaa ja erilaiset päästö-, kierrätys- ja resurssitehokkuustavoitteet kovenevat. Tämän vuoksi en epäile, etteikö tulevaisuudessa talouskasvu synny nimenomaan sinne, missä toiminta on ympäristön kannalta kestävää.

Me puhumme paljon kestävästä, vihreästä kasvusta ja taloudesta. Vihreään kasvuun me tarvitsemme resurssitehokasta, jätteitä ja sivuvirtoja hyödyntävää kiertotaloutta ja cleantechiä.

Hyvät ystävät,

jos me haluamme olla edelläkävijöitä vihreässä taloudessa myös muutoin kuin puheen tasolla, me tarvitsemme Kuopion biotehtaan kaltaisia investointeja. Biotehtaat tarjoavat kunnille, teollisuudelle ja myös alkutuotannolle kestävän ja resurssitehokkaan jätteenkäsittelypalvelun. Ne tuottavat jätteestä biokaasua ja kierrättävät arvokkaat orgaaniset ravinteet ja humuksen takaisin pellolle. Tämä on kestävää paitsi ympäristön niin myös talouden näkökulmasta.

Laajeneva Biotehdas-verkosto tarjoaa mittavia alueellisia palveluja. Se hyödyntää vuosittain 360 000 tonnia biohajoavaa jätettä ja tuottaa niistä kestävää ja pitkälle omavaraista bioenergiaa 215 000 megawattituntia. Se vastaa noin 17 000 henkilöauton vuotuista energiantarvetta.

Lisäksi se tuottaa orgaanisia lannoitteita — typpeä ja fosforia — tuhansille viljahehtaareille. Bioravinteiden kierrätys on merkittävä, suorastaan strateginen asia. Tulevaisuudessa ravinteet tullaan näkemään enemmän resurssina kuin ongelmana. Nyt jo Suomessa viljelyyn käytettävän synteettisen typen valmistukseen kuluu vuosittain energiaa lähes 250 megawattia. Fosforin osalta kyse on jo globaalista niukkuudesta ja elintarviketuotannon riskistä. Ympäristön kannalta on myös tärkeää, että ravinteita vuotaa yhä vähemmän ympäristöön ja edelleen esimerkiksi Itämereen.

Biotehdas mahdollistaa biohajoavan jätteen laajamittaisen hyötykäytön, ja sen merkitys vain korostuu, kun biojätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan vuonna 2016.

Hyvät ystävät,

Euroopan unionissa keskustellaan parhaillaan kierrätystavoitteiden kiristämisestä. Jätteen kierrätystavoite halutaan laajentaa koskemaan kaikkea yhdyskuntajätettä. Komissio esittää kierrätystavoitteeksi 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä vuonna 2020 ja 70 prosenttia vuonna 2030.

Suomessa erityisesti yhdyskuntien biojätteitä voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Me voimme vähentää huomattavasti kaatopaikalle päätyvän yhdyskuntajätteen määrää. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja alueen eri toimijoiden vankkaa sitoutumista.

Suomi tarvitsee kestävää jätehuoltoa. Siihen kuuluu tuotteiden uudelleenkäyttö, uudelleen valmistus tai kierrätys ja jos nämä eivät ole mahdollisia, niin jätteen hyödyntäminen energiana. Perinteinen poltto ei ole ensisijainen ratkaisu. Sen sijaan biokaasutus, jossa syntyvä jäännös otetaan talteen, hyödyntää tehokkaasti myös jätteen sisältämän arvokkaan materiaalin kuten ravinteet energiasisällön ohella.

Arvoisat kuulijat,

uskon, että juuri tällaisilla Biotehdas oy:n kaltaisilla ratkaisuilla on kasvava globaali kysyntä. Resurssit käyvät yhä niukemmiksi ja väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä.

Biotalous on yksi Suomen kasvun kärjistä. Sitä vauhdittava Biotalousstrategia valmistui viime keväänä. Tämän laaja-alaisen, usean ministeriön ja alan toimijoiden yhteistyössä valmistuneen strategian tavoitteena on luoda uutta liiketoimintaa ja kasvua, ja kiinnittää samalla aiempaa vahvemmin huomiota myös arvonlisän kasvattamiseen. Kuopion biotehtaan kaltaiset toimijat ja yleisemmin jätteiden ja teollisten sivuvirtojen merkitys raaka-aineina tulevat yhä kasvamaan. Ne täydentävät biotalouden raaka-ainepohjaa ja korvaavat osaltaan luonnon biomassoja.

Lisäksi biotaloudessa tuotteiden lisäarvon kasvattaminen voi vähentää kuljetuskustannuksia. Se vaatii alueellista yhteistyötä, teollisuusalojen vuorovaikutusta ja ylijäämämateriaalien hyödyntämistä tukevia palveluja. Uskon, että tuotteiden lisäarvon kasvattaminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille. Se myös lisää yhteistyötä ja kumppanuuksia yritysten välillä.

Biotalousstrategian johtoajatus on, että Suomessa on mahdollista ja halutaan luoda kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Samalla luodaan sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa.

Jotta tällaiset ympäristön kannalta kestävät ratkaisut saavat vauhtia ja Suomeen saadaan luotua vihreää kasvua, on huolehdittava, että meillä on kannustava liiketoimintaympäristö. Suomessa on arviolta 3-4 miljardin arvosta investointeja jumissa lupaprosesseissa. Joukossa on paljon uusiutuvaan energiaan ja cleantechiin liittyviä investointeja.

Monet näistä pitkistä ja vaikeasti ennakoitavista lupaprosesseista liittyvät ympäristöhallintoon. Olen nimittänyt ministeri Lauri Tarastin johtamaan asiantuntijaryhmää, joka etsii helmikuun loppuun mennessä parhaat keinot sujuvoittaa erilaisia ympäristöhallinnon lupaprosesseja ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. Tämä työ tähtää tulevalle hallituskaudelle, mutta joitain konkreettisia tuloksia on luvassa vielä tällä hallituskaudella, mistä olen hyvin iloinen.

Kuopion biotehtaasta on syytä olla hyvin ylpeä. Se hyödyntää loistavalla tavalla alueen biojätteen ja luo kasvua Kuopion alueelle ympäristön tilaa samalla parantaen. Tällaisia tekoa Suomi tarvitsee.

Toivotan kaikille mukana oleville paljon onnea ja menestystä tulevaisuuteen!