Uuden ajan ympäristöpolitiikkaa

Hämeen Sanomat 10.10.

Takana on kaksi viikkoa ympäristöministerinä. Tehtävä on tärkeä, sillä työtä tehdään tulevia sukupolvia varten. Ympäristön ja ilmaston voimme pilata vain kerran. On meidän valintamme, millaista ilmaa jälkeemme tulevat hengittävät, millaisten luonnonilmiöiden kanssa he kamppailevat, millaiset ovat mökkirannat täällä Suomessa ja mitä eläimiä on jäänyt jäljelle, miten olemme käyttäneet maailman hupenevat luonnonvarat.

Ympäristöpolitiikan ongelma on, että siitä on tullut marginaalihommaa. Olet joko ympäristöihminen tai et ole, tuntuu ettei ole mitään siltä väliltä. Ympäristökysymyksiin liittyy paljon syyllisyydentuntoa ja syyllistämistäkin. Helpompi olisi olla ajattelematta koko asiaa.

Ympäristösaarnaamisen sijasta pitäisi keskittyä ympäristöystävällisten arjen valintojen helpottamiseen. Jokainen suomalainen haluaa tehdä ympäristön ja luonnon kannalta kestäviä valintoja. Usein kuitenkin valintojen tekeminen on aika vaikeaa, arki kaatuu päälle ja on niin paljon muutakin mietittävää, töissä ja kotona. Se, että ruokakauppoihin ilmestyy ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja muovikassien tilalle tai että uusi pesukone onkin monin verroin entistä energiatehokkaampi, ohjaa kulutustottumuksiamme hyvään suuntaan. Materiaali- ja resurssitehokkuus ovat teollisuudellemme isoja mahdollisuuksia ja kilpailuetuja. Kiertotalous mullistaa koko ajattelumme. Teknologinen vauhti on hurjaa.

Arjen valintojen lisäksi on iso kuva – se, millaista ympäristövastuuta kannamme globaalisti ja miten taakka jakautuu. Tulevien kuukausien yksi keskeisin haasteeni on EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin liittyvien linjausten tekeminen ja kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edistäminen.

Eduskunnassa puhuimme tiistaina Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Suomen tavoite on saavuttaa lähes päästötön energiajärjestelmä vuonna 2050. Saastuttavasta kivihiilestä eroon pääsemiseksi tarvitsemme monipuolisen, kustannustehokkaan, päästöttömän energiapaletin. Tarvitaan huomattavia panostuksia bioenergiaan. Tuuli- ja aurinkovoiman merkitys kasvaa teknologioiden kehittyessä, tuotantokustannusten pienentyessä ja hallinnon esteiden murtuessa määrätietoisella työllä. Lisäksi tarvitsemme energiansäästötoimia ja ydinvoimaa.

Monipuoliseen energiapakettiin kuuluu myös turve, jota käytetään seospolttoaineena hakkeen kanssa. Tällä viikolla hallitus päätti keventää turpeen verotusta, sillä se parantaa kotimaisten hakkeen ja turpeen kilpailukykyä verrattuna kivihiileen. Turve ei ole ympäristön kannalta ongelmaton vaihtoehto ja aiheuttaa päästöjä, mutta kotimaisuudellaan se on energialähteenä ulkomaista kivihiiltä parempi vaihtoehto.

Kuluva syksy on energia- ja ilmastopolitiikassa Suomelle ratkaisujen aikaa. Eurooppa valmistautuu kiivaasti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Parin viikon päästä EU-maiden päämiehet kokoustavat aiheesta Eurooppa-neuvostossa.

Komissio ehdottaa, että vuoteen 2030 mennessä meidän tulee vähentää 40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tärkeää on joustavuus ja valtioiden oma valta valita keinonsa. Pohjoisena, kylmänä, pitkien välimatkojen ja raskaan teollisuuden maana meillä on ilmastoneuvotteluissa paljon intressejä. Suomi on kuitenkin kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden takana. Ympäristöystävälliset toimintamallit ja teknologiat kehittyvät, kun luomme niille kysyntää.

Huippukokous on tärkeä etappi kohti joulukuussa 2015 pidettävää Pariisin ilmastokokousta. Edellytykset Pariisin sopimuksen syntymiselle on tarkoitus rakentaa YK:n ilmastokokouksessa Limassa, Perussa, jonne matkustan neuvottelemaan joulukuussa.

Suomen tulee pitää puolensa, mutta ei piiloutua pienuutensa taakse. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on 15. suurin maailmassa. Se tuo tietyn vastuun. Toisaalta tulevaisuuden voittajia ovat vähähiiliset ja energiatehokkaat yhteiskunnat, jotka ovat ilmasto- ja ympäristöteknologian aallon harjalla.

On löydettävä uusi tapa tehdä asioita, tuottaa energiaa ja hyvinvointia. Suomalaisella cleantech-osaamisella voimme olla mukana ratkaisemassa globaaleja ilmastohaasteita. Samalla kun pelastamme maailmaa, voimme luoda kotimaahan työpaikkoja ja hyvinvointia. Uusituvat luonnonvarat ja ympäristöteknologia kuuluvat Kanta-Hämeenkin vahvuuksiin. Näiltä aloilta löytyy tulevaisuuden kasvu.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on uusi ympäristöministeri ja hämäläinen kansanedustaja.