Team Finland -henkeä tarvitaan nyt!

Itä-Häme 19.8.2014

Elokuun alussa presidentti Niinistö kävi tapaamassa itähämäläisiä 175-juhlavuottaan viettävässä Heinolassa. Torikahvitkin kuulemma juotiin! Puhe oli jo silloin Ukrainan kriisissä ja vuoropuhelun tarpeessa.

Viime viikolla sama mies ryhtyi puheista tekoihin neuvotellessaan Ukrainan kriisin eri osapuolten kanssa. Suomalaisena saattoi tuntea ylpeyttä. Niinistölle sopii hyvin vaativa tehtävä kansainvälisen diplomatian edustajana, jossa keskeistä on maltillisuus ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Keskusteluyhteys on nyt avattu, mikä toivottavasti auttaa myös kriisin ratkaisun löytämisessä. On tärkeää, että molemmat kriisin osapuolet tulevat kuulluiksi. Suomelle rauhansovittelutehtävät sopivat, ja meillä on siihen osaamista. Suomi on saanut roolistaan myös kiitosta maailmalta.

Talous ja turvallisuus nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Kotimaassa Euroopan epävakaus heijastuu muun muassa käynnissä oleviin budjettineuvotteluihin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on parhaillaan koolla kesäkokouksessa talouden näkymiä puimassa. Budjettia ei voida laatia liian ruusuisin tulevaisuudennäkymin. Venäjän tilanne näyttää leikkaavan ensi vuoden talouskasvusta ainakin puoli prosenttia. Tuskin pääsemme 0,2 prosentin kasvuun, jos kasvuun lainkaan.

Suomessa yksittäisistä yhtiöistä Valio kärsii Venäjän vastapakotteista kovimmin. Hämeessä pakotteet vaikuttavat kauppakamarin kyselyn mukaan ainakin epäsuorasti joka toiseen yritykseen. Kun Venäjän markkinat sulkeutuvat, tuloja lähdetään etsimään muualta. Tällainen asenne täytyisi koko Suomen ottaa. Tällä hallituskaudella luodulle, vientiä vauhdittavalle Team Finland -verkostolle on nyt todella kysyntää.

Vaikka maailmanpolitiikan turbulenssit vaikuttavat talouteemme ja budjettiin, Ukrainan kriisi ei ole syy ottaa lisää velkaa. Emme voi ajelehtia tahdottomana kriisien pyörteissä ja paikata iskuja lisävelalla. Sen sijaan meidän täytyy rohkeasti tehdä ratkaisuja, jotka pitävän Suomen pyörät pyörimässä kriiseistä huolimatta. Jos talous ei kasva, on myös tingittävä menoista.

Ensi vuoden budjetti on kooltaan reilut 53 miljardia euroa. On hyvä muistaa katsoa isoa kuvaa. Lillukanvarsista kinastelu sopii huonosti tähän vaikeaan aikaan. Budjetin loppusumma on edellisvuotta pienempi toista vuotta peräkkäin. Se kertoo tehdyistä säästöpäätöksistä, jotka eivät ole mukavia, vaan välttämättömiä. Viimeksi valtion menojen lasku peräkkäisinä vuosina onnistui 90-luvun lopulla.

Jotta Suomi saisi jatkossakin velkaa inhimillisellä korolla ja jotta emme söisi tulevilta sukupolvilta, säästöjen lisäksi rakenteelliset uudistukset on vietävä maaliin. Sote-uudistus, kuntien tehtävien karsiminen ja eläkereformi ovat kansantalouden kannalta merkittävimmät uudistukset tänä syksynä. Näissä onnistumme vain, jos puolueilta ja työmarkkinaosapuolilta löytyy Team Finland -henkeä eli kykyä toimia yhdessä.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja hämäläinen kansanedustaja.