Jos töissä on kivaa, se myös näkyy!

Nykypäivä 7.8.2014

Olen seurannut kesän aikana useamman ystävän kipuilua työelämän kysymysten kanssa. Yksi miettii, jäädäkö statukseltaan hienoon, mutta sisällöllisesti köyhään työhön. Toinen potee työelämärimakauhua pitkän perhevapaan lähentyessä kohti väistämätöntä loppua. Kolmannella on liikaa töitä ja liian vähän muuta elämää. Ehkä kesäloma on antanut ajatuksille aikaa.

Tämän ajan pari-kolmekymppisille mahdollisuuksien paljous, jo sulkeutuneet ovet, epävarmuus, vertailu, suuret odotukset ja työelämän arvaamattomuus taitavat olla sukupolvikokemus.

”Työelämä ei ole enää maraton, joka varmasti päättyy maaliin eli eläkkeelle. Nuoremmille ikäpolville työelämä on pitkää erämaavaellusta, jossa maalin puuttuessa tärkeintä on matkalla viihtyminen”, työelämää kehittävän Future Worksin Petri Rajaniemi on todennut.

Työmarkkinajärjestöt ja eduskunta eivät pysy työelämän muutosvauhdissa mukana. Lakeja ja palkkaratkaisuja tehdään vanhaan maailmaan.

Toinen totuus on kaikki se hyvä. Monilla työpaikoilla työ on vapautunut tehtäväksi missä ja milloin vaan. Yrittäjäasenne on nousussa; tulevaisuudessa yhä useampi luo itse oman työpaikkansa. Siksak-työurat tulevat – välillä tehdään täysillä, välillä huilitaan. Uran ei aina tarvitse edetä ylämäkeen. Alan vaihtaminen alkaa olla tavallista – jos ei ole tyytyväinen, voi vaihtaa uudelleen. Kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan.

Erilaiset joustot ja työntekijöiden vastuuttaminen mahdollistavat työelämän ja muun elämän paremman yhteensovittamisen. Teknologian kehitys on vapauttanut aikaa, nopeuttanut yhteydenpitoa ja lisännyt tuottavuutta. Työaikojen hämärtyminen on joidenkin mielestä hyvä ja joidenkin mielestä huono asia, yksilöitähän tässä ollaan.

Toisaalta työntekijöiden toiveet paremmalta työelämältä ovat pitkälti samat kuin aina ennenkin: voida tehdä työtä, jolla on merkitystä, voida vaikuttaa työn sisältöön ja saada palautetta – mielellään positiivista.

Tutkimukset osoittavat, ettei työn määrä useinkaan uuvuta, vaan työilmapiiri. Suomeksi: jos töissä on kivaa, se myös näkyy!

Työmarkkinapöydissä istuvat tekevät virheen, jos yrittävät pysäyttää työelämän suuren murroksen. Se ei nimittäin tule onnistumaan.

Tradenomiliitto teki kesällä virkistävän avauksen, jossa se ehdotti lisää joustoja työaikalakiin sellaisiin ammatteihin, joita voi tehdä paikkaan ja aikaan katsomatta. Se lisäisi työntekijän vapautta, mutta myös vastuuta.

Suomalaista työelämää kehitetään työministeri Lauri Ihalaisen johdolla ”Euroopan parhaaksi” vuoteen 2020 mennessä. Kuusi vuotta aikaa. Se tosiasia on kyllä tunnustettava, ettei tavoitteessa onnistuminen ole juurikaan hallituksen käsissä. Euroopan paras työelämä syntyy suomalaisilla työpaikoilla.

Kirjoittaja on kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen.