Eurooppa ei voi katsoa vierestä

Hämeen Sanomat 8.8.2014

Ukrainan kriisi on vienyt Eurooppaa takaisin kohti kylmän sodan aikaista vastakkainasettelua. Turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut arvaamattomalla tavalla lyhyessä ajassa. Väkivaltaisuudet Itä-Ukrainassa jatkuvat, Venäjä ei ole vaikuttanut separatisteihin, vaikka olisi voinut, lännen pakotteet kovenevat ja Venäjä on vastaamassa samalla mitalla. Toteutuessaan rajut vastapakotteet olisivat kipeä isku suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Jo ennen kriisin syvenemistä tasavallan presidentin järjestämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen Kultaranta-keskustelun muistiinpanoista löytyvät analyysit uudenlaisesta Venäjästä: samaan aikaan vahva ja heikko, antieurooppalainen, sisäänpäin kääntynyt ja nationalistinen. Mietteissä oli tuolloin ja on edelleen, kuinka pitkälle Venäjä on laskenut, että se voi tällä tiellä mennä.

Ukrainan kriisi ratkeaa vain neuvotteluteitse, mutta pakotteiden lisääminen on ollut välttämätöntä neuvottelumotivaation lisäämiseksi. Suomen linja on EU:n linja, emmekä me voi olla välistävetäjinä päätöksissä, joita olemme olleet yhdessä tekemässä. Myönteistä kriisin hoitamisessa on ollut EU:n yhtenäisyys. Se on kaiketi yllättänyt itänaapurinkin.

Kuuden vuoden talouskitkuttelun jälkeen syvenevä ja pitkittyvä pakotekierre olisi myrkkyä Suomen taloudelle. Vaikutuksia ei voi kukaan arvioida. EU-linjasta irtautumisen mahdollisuudella ei kuitenkaan pitäisi leikitellä. Toimettomuus olisi väärä signaali Venäjälle. Eurooppa ei voi katsoa vierestä, kun Venäjä valtaa toisen maan alueita aseellisin keinoin ja jättää reagoimatta kansainvälisen yhteisön vetoomuksiin. Oman BKT:mme kasvu ei voi olla syy sulkea tältä silmiä.

Eduskunta saa pääministerin ilmoituksen Venäjä-pakotteiden vaikutuksesta joko heti syysistuntokauden alussa tai jo aiemmin. Talousvaliokunta oli koolla heti tällä viikolla. Lisätietoja pakotteiden kohdentumisesta odotellaan, mutta elintarvikeviennin keskeytyminen Venäjälle voi iskeä myös Hämeeseen. Tuontikielto haittaa erityisesti Valion toimintaa, joka on jo tehnyt päätöksen merkittävistä lisäinvestoinneista Riihimäelle. Pakotteiden vaikutus Suomen talouden kasvuennusteisiin on otettava huomioon jo ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Olkoonkin, että vaikutusten ennustaminen on vaikeaa, kun emme tiedä kriisin kestosta ja jatkostepeistä.

Suomen pankki on arvioinut, että Suomen talous laskee puoli prosenttia, jos Venäjän talous supistuu kolme prosenttia. Pääministeri Alexander Stubbin mukaan pahimmillaan voidaan puhua sadoista miljoonista tai jopa miljardeista, jos kriisi pitkittyy. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy, jos neuvotteluissa päästään toivotusti eteenpäin. Neuvotteluyhteys esimerkiksi Venäjän pääministerin Vladimir Putinin ja Euroopan vahvan naisen, Saksan liittokansleri Angela Merkelin välillä on tiivis.

Suomella on kriisissä paljon pelissä, sillä mitä keinoja ikinä käytetäänkään, maantieteellisestä asemastamme ja kauppakumppanuuksistamme johtuen talousvaikutukset iskevät Suomeen lujemmin kuin EU-maihin keskimäärin. Suomen linja onkin, että pakotteiden tulisi kohdentua EU-maihin mahdollisimman tasapuolisesti. On mahdollista, että Suomi hakee muilta EU-mailta kompensaatiota, jos tähän ei päästä.

Suomi vaikuttaa EU-pöydissä ja meillä on myös mahdollisuus käydä kahdenvälisiin keskusteluihin. Samaan aikaan voimme tehdä asioita ”pahan päivän varalle” kotimaassa. Se tarkoittaa liian ruusuisten kasvuodotusten välttämistä, yritysten kilpailukyvystä huolehtimista, uusien kaupankäynnin suuntien löytämistä ja tarvittaessa talouden tasapainottamista uusia säästöpäätöksiä pelkäämättä.

Toiseksi on paikallaan päivittää Suomen turvallisuuspolitiikan tilannekuvaa. Tähän tarvitaan laajaa yhteistyötä yli puolue- ja hallitus-oppositiorajojen.

Suomalaiset ovat aidosti huolissaan Ukrainan tilanteesta. Markkinoilla kohtasin viikolla iäkkään miehen, joka muistutti, että maailma on muuttunut ja Suomi seisoo omilla jaloillaan. Kyllä, yhdessä muun Euroopan kanssa, vastasin. On terveellistä kuunnella vielä elossa olevia sukupolvia, jotka ovat kokeneet sodan ja todistaneet omin silmin Euroopan vajoamisen väkivaltaisuuksiin. Se laittaa asiat mittasuhteisiin. Rauha ajaa aina talousintressien edelle.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja hämäläinen kansanedustaja.