Kultarannassa keskustellaan tulevaisuudesta

Hämeen Sanomat 6.6.2014

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi tulevana sunnuntaina ja maanantaina toista kertaa korkean tason ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelutilaisuuden Kultarannassa. Saan kunnian olla mukana, ja odotukset ovat korkealla.

Aiheet eivät voisi olla kuumempia: Venäjän kehitys, Euroopan tilanne sekä Suomen puolustuksen kehittäminen. Avauskeskustelun otsikko on: ”Karhu on herännyt, entä Suomi?”. Presidentti on toivonut keskustelua myös Suomen taloudellisesta ja yhteiskunnallisesti uudistumiskyvystä.

Talous ja politiikka käsi kädessä

Maailmanjärjestys on hyvää vauhtia menossa uusiksi. Aurinko nousee kirkkaana idästä ja näyttää hiljalleen laskevan länteen. Uudet nousevat taloudet haastavat länsimaat. Samalla työt ja talouskasvu siirtyvät yhä enemmän itään ja tulevina vuosikymmeninä myös etelään. Nousevien talouksien integraatio globaalitalouteen ja samalla länsimaiden kamppailu paitsi rakenteellisten ongelmien, myös talouskriisin kanssa on kääntänyt maailmanpolitiikan ja -talouden päälaelleen.  Kiinan ja myöhemmin myös Afrikan keskiluokan nousu ja kasvava kulutuskysyntä sekä kaupungistuminen muokkaavat nokkimisjärjestystä. Pelkona on, että globalisaation perinteisistä voittajista, länsimaista Suomi mukaan lukien, tuleekin sen häviäjiä.

Talous on aina kytköksissä politiikkaan. Tämä näkyy enemmän kuin hyvin energiapolitiikassa. Kun resursseista alkaa olla pulaa, mahdollisuudet konflikteille kasvavat. Maailmanpolitiikassakaan ei siis ole luvassa vakauden aikaa. Kiinassa keskiluokan nousu kasaa poliittisia muutospaineita. Demokratian kriisille niin arabikevään maissa kuin nyt itäisessä Euroopassa ei näy loppua. Keskinäisriippuvuus tuo paitsi ihmiset ja markkinat, myös poliittiset konfliktit ja markkinahäiriöt lähelle.

Työnteko kannattavaksi

Vaikka käynnissä oleva maailmantalouden ja –politiikan murros ei ole nollasummapeliä, meidän on pidettävä puolemme ja huolehdittava sekä turvallisuudestamme että kilpailukyvystämme. Niin taloudessa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin pahinta olisi jäädä paikoilleen. Rakenteelliset ongelmat, kuten korkea työttömyys ja toisaalta hauras turvallisuuspoliittinen asemamme, pitää ottaa vakavasti. Talouden näkökulmasta Suomella on käytännössä kaksi keinoa pärjätä kilpailussa: uudistaa koulutusjärjestelmää ja luoda toimintaympäristö, jossa yritykset uskaltavat ottaa riskejä, kasvaa ja kansainvälistyä ja jossa työnteko on kannattavaa.

Suomessa koulutus on huippuluokkaa ja yleissivistys laajaa, mutta vastaavatko ne kaikilta osin ajan tarpeita? Meidän on oltava koko ajan hereillä, jotta koulutuksemme vastaa nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden kysyntään. Tuskin tulee uutta Nokiaa, mutta sen sijaan tarvitsemme uusia energiaratkaisuja, cleantech-innovaatioita, verkkopalveluyrityksiä ja niin edelleen.

Tarvitsemme tuotteita, joilla on kysyntää esimerkiksi vaurastuvassa Aasiassa. Lisäksi Suomen olisi hyvä jo nyt vakiinnuttaa paikkansa tulevaisuuden markkinoilla, kuten Afrikassa.

Mukaan muutokseen

Maailmantalouden ja –politiikan murrokseen liittyvät omat riskinsä, mutta ne voivat myös tarjota työtä monelle suomalaiselle – ja hämäläiselle. Me emme saa jäädä paikalleen. Tarvitaan toimintaympäristö, missä uskalletaan kokeilla uteliaasti uutta. Markkinat määräävät, mitkä innovaatiot kantavat lopulta hedelmää. Lisäksi työmarkkinoiden on reagoitava nopeammin muuttuviin olosuhteisiin eikä jäädä vanhojen rakenteiden vangiksi.

Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet konkreettisesti, että meidän tulee varautua myös lähialueellamme tapahtuviin kriiseihin, joilla on välittömiä poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia. Venäjän viimeaikainen kehitys antaa aiheellisen syyn varovaisuuteen.

Pienen Suomen vaikutusmahdollisuudet globaaleihin tapahtumaketjuihin ovat rajalliset, mutta voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme varautumalla ja elämällä muutoksessa mukana. Sopeutumista edistää, kun yhteiskunta- ja talousrakenteemme ovat vahvoja ja puolustuksemme uskottava.

Meillä on kaikki syyt uskoa tulevaisuuteen, kehitykseen ja kykyymme ratkaista maailman monia ongelmia. Se edellyttää kuitenkin, että olemme hereillä, myös täällä Hämeessä.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja ja Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja.