Säästöt kirpaisevat, mutta ne piti tehdä

Hämeen Sanomat 28.3.2014

Helppoja ratkaisuja ei enää ollut. Hallitus oli tehnyt välttämättömiä talouden sopeuttamispäätöksiä – suomeksi leikkauksia ja veronkiristyksiä – aiemmin jo kolme kertaa yhteensä lähes viiden miljardin euron edestä. Jo etukäteen tiedettiin, että tästä kierroksesta tulisi vaikein.

On helppo sanoa, että nyt pitää säästää. Juha Sipilä puhui ennen hallituksen riihtä pokkana seitsemästä, jopa kahdeksasta miljardista kertomatta, miten. Oppositiolta ei samalla tavalla vaadita vastauksia. Hallitus on vastuunkantajan roolissa – sen on vastausten lisäksi kyettävä tekemään.

Suurta yleisöä kirpaisi eniten lapsilisään tehtävä leikkaus. Ymmärrän hyvin, miksi. Lapsilisä on taloudellinen helpotus monille perheille elämänvaiheessa, jossa uusia menoreikiä on yhtäkkiä paljon lastentarvikkeista lisäneliöihin. Se on myös toiveikkaan, tulevaisuuteen katsovan yhteiskunnan viesti: lapset ovat tervetulleita ja perheille halutaan tarjota tukea. Suomi on lapsiperheille hyvä maa. Lapsilisän lisäksi äitiyspakkaus, neuvola, päivähoito, terveydenhuolto, leikkipuistot, harrastusmahdollisuudet, maksuton esiopetus, koulutus ja kouluruoka. Tätä ”itsestäänselvyyttä” kannattaa aika ajoin pysähtyä ihmettelemään.

Osan kehysriihen päätöksistä perusteleminen on vaikeaa, mutta pidän neuvoteltua kuuden – ja lopulta viiden – puolueen ratkaisukokonaisuutta parempana kuin sitä vaihtoehtoa, että hallitus olisi antanut velkaantumiskehityksen jatkua. Se meiltä jäävä velka nimittäin jää lapsillemme maksettavaksi.

Talous kiristyy ensi vuonna 1,6 miljardilla eurolla. Yhteensä sopeutustoimia sovittiin tuleville neljälle vuodelle 2,3 miljardin verran. Etupainotteisesti rakennettu sopeutuspaketti kääntää velkasuhteen laskuun ja on uskottava myös kansainvälisten arvioitsijoiden suuntaan. Eri asia on, riittääkö vielä tämäkään taso. Talous perustuu aina luottamukseen. Luottoluokittajat arvioivat myös poliittista vakautta, toimintakykyä ja ennustettavuutta. Tulevaisuus ei keskinäisriippuvaisessa maailmassa enää ole vain omissa käsissämme. Ukrainan tilanne on tästä hyvä esimerkki.

Hallituksen paketissa leikkauksia tehtiin enemmän kuin veronkorotuksia, mikä oli ehdottomasti oikea ratkaisu, sillä veronkorotuksilla on aina haitallista vaikutusta kasvuun. Arvonlisäveron korotukset saatiin torjuttua, mistä olen iloinen. Samoin pidän voittona sitä, että laajamittaiset leikkaukset koulutukseen ja osaamiseen sekä puolustusvoimiin pystyttiin torjumaan.

Olen koko matkan vaatinut hallitukselta reippaita lisäpanostuksista koulutukseen, koska osaamisen ja kasvun vahvistaminen on ainoa keinomme nousta. Siten pieni Suomi nousi edellisestäkin lamasta – osaamalla enemmän kuin muut. Hallitus päätti kehysriihessä lisäpääomittaa yliopistoja tulevina vuosina jopa kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden. Tämä on erinomainen linjaus. Rahoituskierroksista on hyviä kokemuksia jo viime hallituskaudelta.

Kanta-Hämeen kannalta erityisen tärkeää oli, että hallitus lupasi varautua myös ammattikorkeakoulujen pääomittamiseen. Tällä haluttiin tukea ammattikouluja koskevaa uudistusta, joka astuu voimaan vuonna 2015. Jotta tästä mahdollisuudesta saadaan tulevaisuudessa mahdollisimman suuri hyöty irti Hämeessäkin, tarvitaan elinkeinoelämän puolelta vielä lisää innostusta yhteistyöhön oman alueemme korkeakoulun kanssa.

Viikon toivoa antavin uutinen oli sote-uudistuksesta solmittu sopu. Yksityiskohdissa riittää vielä jumppaamista, mutta kaikkien puolueiden yhteinen kompromissi oli isänmaallinen teko – toivottavasti myös jonkinlainen maineenpalautus poliittiselle järjestelmälle. Jos uudistus onnistuu, perusterveydenhuolto vahvistuu ja terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannusten nousu saadaan kuriin.

Varsinainen laki tulee kirjoittaa siten, että se vahvistaa ihmisten vapautta valita. Mallia rahoituksen uudistamiseen kannattaa hakea Ruotsista, missä ”raha seuraa potilasta”. Uusi sote-malli ei voi rakentaa tuottajapuolelle massiivista julkista monopolia, vaan yksityisille toimijoille eli yrityksille ja yhdistyksille on annettava todelliset mahdollisuudet toimia ja kirittää palvelujen laatua.

Hallitus jatkaa tämän viikon jälkeen työtään viisikkona. Vasemmistoliiton lähtö oli puhdasta vaalitaktiikkaa. He tietävät aivan hyvin, että vastuuta kannetaan hallituksesta käsin, myös – ja erityisesti – silloin kun eletään vaikeita aikoja.

Sanni Grahn-Laasonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja ja Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja.