Euroopan omatunto –konferenssi 2014 puhe

Eduskunta 19.3.2014

Hyvät naiset ja herrat,

Kiitän mahdollisuudesta puhua tässä tärkeässä tilaisuudessa.

Elämme aikaa, jolloin kevään eurovaaleissa äänestävät ensimmäistä kertaa EU-Suomessa syntyneet kansalaiset. Maakunnan keskuksen sijaan valittavana ovatkin kaikki Euroopan metropolit, kun vapaa liikkuvuus ja kielitaito ovat mahdollistaneet työskentelyn tai opiskelun. EU-natiivien ikäpolvelle monikulttuurinen Eurooppa on aivan eritavalla tosi kuin vanhemmille ikäpolville. Suhtautuminen erilaisuuteen on muuttunut.

Viime päivien järkyttävät tapahtumat Ukrainassa ovat osoittaneet, että vapaa ja avoin demokraattinen yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys edes Euroopan sydämessä. Venäläisestä retoriikasta huolimatta vähemmistöjen asemaa ei pidä milloinkaan käyttää valtapolitiikan keppihevosena. Kaikille on turvattava tasa-arvoinen kohtelu. Mahdolliset epäkohdat on nostettava esille ja ne on korjattava, mutta kansainvälistä oikeutta kunnioittaen.

Hyvät kuulijat,

Kulttuurinen identiteetti ja omanarvontunto ovat perusoikeuksia, joiden varaan yksilö rakentaa minuuttaan. Vaikka olemme Suomessa ottaneet monia oikeita askeleita, emme vieläkään ole saavuttaneet tasa-arvoa. Tehtävää riittää niin sukupuolten tasa-arvon, seksuaalivähemmistöjen oikeuksien kuin muidenkin vähemmistöjen aseman parantamiseksi. Vähemmistöjen kulttuurin ja kielen vaalimisen tulisi toimia lähtökohtana, joiden toteutumiseen kiinnitetään huomiota läpi yhteiskunnan.

Tärkeässä osassa onkin koulutus. Suomalaista koulutusjärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa niin perusopetuksen kuin lukionkin osalta. Lukion tuntijakoa uudistamista pohtinut työryhmä on esittänyt opintoihin oppiainerajat ylittäviä teemaopintoja, joissa opiskelijat voisivat käsitellä esimerkiksi kansainvälistymistä, yhteiskunnallisia muutoksia tai vaikkapa monikulttuurisuutta. On silti paljolti opettajista kiinni, miten monikulttuurisuus otetaan opetuksessa huomioon.

Perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistaminen on myös parhaillaan käynnissä ja ne otetaan käyttöön syksyllä 2016. Työn arvoperustassa todetaan, että uudistustyö on tunnustettava kulttuurisen moninaisuus rikkautena. Uudistustyön tarkoituksena on antaa lapsille entistä paremmat valmiudet muuttuvassa maailmassa elämiseen ja painottaa kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua. Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen näkyvät jatkossa entistä paremmin Suomen koulutusjärjestelmässä. Lasten ja nuorten mahdollisuudet laajaan kielten opiskeluun edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä.

Järjestäjät pyysivät minua ottamaan kantaa myös valtion taidetoimikuntien rahanjakoon. Lakia uudistettiin viimeksi vuonna 2012 ja esityksessä pyrittiin kiinnittämään erityistä huolta myös vähemmistöjen asemaan. Sivistysvaliokunta totesi mietinnössään, että valtion taidetoimikuntien asettamissa on huolehdittava siitä, että taiteen eri lajit tulevat edustetuiksi ja että myös alueelliset sekä kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Näin ollen erityisesti nimitysvaihe on tärkeä. Taideapurahojen jaossa määräävässä asemassa ovat tiukasti taiteelliset kriteerit. Eri taidemuotoja ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan. Rahojen jakaminen on pyritty saamaan niin puolueettomaksi ja tasapuoliseksi kuin vain taiteissa pystytään painottamalla vertaistoiminnan merkitystä.

Hyvät kuulijat,

Haluan omasta puolestani kiittää, että olette nostaneet vähemmistöjen aseman Euroopassa esille. Vaikeistakin asioista on voitava puhua avoimesti ja suoraan. Monikulttuurinen Eurooppa on tavoite, jonka eteen on työskenneltävä. Se ei synnyt tyhjästä, vaan vaatii rohkeita ja sinnikkäitä tekijöitä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.