”Ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla”

Itä-Häme 5.2.2014

Tavoitteista ei pidä perääntyä vain siksi, että niiden saavuttaminen on vaikeaa.

Valtiovarainministeriön talousasiantuntijat ovat arvioineet, että tänä keväänä on sovittava jopa kolmen miljardin euron säästöistä ja veronkorotuksista, jos hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteesta kääntää valtion velkaantuminen laskuun kevääseen 2015 mennessä.

Velka uhkaa kivuta tänä vuonna yli sadan miljardin euron. Erästä tv:stä tuttua elämäntapavalmentajaa lainatakseni: ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla!
Pääministeri Jyrki Katainen on viisaasti todennut, että nyt on kuultava talousasiantuntijoita. Politikointi seis ja jääpussi hatun alle! Ainoa syy, miksi velkaantumistavoitteesta voidaan edes harkita peräännyttävän, on arvio siitä, että se vahingoittaisi liikaa pilkottelevia kasvunäkymiä. Silti ajattelen, että jos emme nyt kanna vastuuta ja tee epämukavia päätöksiä, velkataakka kasvaa tuleville sukupolville liian raskaaksi.

Olen esittänyt kehysriiheen valmistautuvalle hallitukselle, että se yllättäisi kaikki ja päättäisi säästöjen ohella aggressiivisista lisäpanostuksista koulutukseen ja tutkimukseen.

Hetkinen, kysyt ehkä. Miten näinä aikoina on varaa laittaa lisää julkista rahaa yhtään mihinkään?

Taloustilanne on heikko, ja viime aikoina on tehty joitain vääriä valintoja. Näitä ovat esimerkiksi koulutukseen tehdyt leikkaukset samaan aikaan, kun sosiaalipalveluihin ja tulonsiirtoihin on lisätty menoja.

Talouden tasapainottaminen on millintarkkaa hommaa. Veronkorotukset syövät suomalaisten ostovoimaa ja yritysten kasvuhaluja ja –kykyjä. Harkitsemattomat leikkaukset näivettävät. Säästöjä ehdottomasti tarvitaan, mutta ei ole ihan sama, miten ja mistä.

Jos leikataan koulutuksesta, leikataan parhaasta valtistamme, tulevaisuudentoivoistamme.

Puhumme siitä, kuinka pieni maa pärjää vain korkealla osaamisella. Jos uskomme tähän, panostamme koulutukseen ja tutkimukseen. Muuten puheiden ja tekojen välillä on ristiriita.

Viime aikoina on kuhistu Solidiumin tulevaisuudella. Lähitulevaisuuden panostukset koulutukseen ja tutkimukseen olisi mahdollista rahoittaa esimerkiksi käymällä läpi valtion omistukset ja pohtimalla, miten ne saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla poikimaan kasvua ja uusia alkuja. Valtion varojahan on investoitava sellaisiin kohteisiin, joissa ne tuovat tuottoja pitkällä aikavälillä. Investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja inhimilliseen pääomaan ovat juuri tällaisia investointeja.

Jos omaisuutta myydään kulutusmenojen katteeksi, niin lopulta ei jää mitään käteen. Sen sijaan jos halutaan parasta mahdollista tuottoa, osaamiseen nojaavan maan kannattaisi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

Samalla kun joudutaan tekemään kipeitä leikkauksia julkiseen sektoriin velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi, niin ei pidä leikata kestävän kasvun eväitä eli koulutuksesta. Jos olemme rohkeita, toimimme ihan päinvastoin.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja (kok).