Hölmöä leikata koulutuksesta

Hämeen Sanomat 24.1.2014

Esitin tällä viikolla, että valtio päättäisi kevään kehysriihessä aggressiivisista lisäpanostuksista koulutukseen ja tutkimukseen.

Hetkinen, kysyt ehkä. Miten näinä aikoina on varaa laittaa lisää julkista rahaa yhtään mihinkään? Varsinaisesti ei olekaan.

Taloustilanne on heikko, ja viime aikoina on tehty joitain vääriä valintoja. Näitä ovat esimerkiksi koulutukseen tehdyt leikkaukset samaan aikaan, kun sosiaalipalveluihin ja tulonsiirtoihin on lisätty menoja. Nykyisellä linjalla ei pitkälle pötkitä: korotetaan sosiaalietuuksia, mutta leikataan koulutuksesta.
Talouden tasapainottaminen on millintarkkaa hommaa. Veronkorotukset syövät suomalaisten ostovoimaa ja yritysten kasvuhaluja ja –kykyjä. Harkitsemattomat leikkaukset näivettävät. Säästöjä ehdottomasti tarvitaan, mutta ei ole ihan sama, miten ja mistä.

On hölmöä leikata suhteettomasti koulutuksesta – parhaasta valtistamme, tulevaisuudentoivoistamme.

Puhumme siitä, kuinka pieni maa pärjää vain korkealla osaamisella. Jos uskomme tähän, panostamme koulutukseen ja tutkimukseen. Muuten puheiden ja tekojen välillä on ristiriita.

Kerron esimerkin lähimenneisyyden onnistumisesta. Viime hallituskaudella toteutettu yliopistouudistus on toiminut loistavasti: valtio rahoitti yliopistoja suhteessa yliopistojen keräämään omarahoitukseen. Yritykset lähtivät ennennäkemättömällä tavalla tukemaan yliopistoissa tehtävää tutkimusta ja kehitystä. Se lisäsi yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteyksiä ja on jo lyhyessä ajassa tuottanut uutta liiketoimintaa, uusia kasvuyrityksiä.

Parhaillaan on käynnissä ammattikorkeakoulu-uudistus, joka on yhtä tärkeä. Ammattikorkeakouluista – myös meidän HAMK:stamme – tulee osakeyhtiöitä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta uudistetaan kannustavammaksi ja laatua sparraavammaksi. Vielä tarvitaan paljon konkreettista tekemistä, jotta ammattikorkeakoulut saadaan valjastettua entistäkin paremmin palvelemaan alueita ja alueiden yritysten tarpeita osaavan työvoiman kouluttamisen, mutta myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Haaste on todellinen, sillä EU:n uusi ohjelmakausi supistaa hankemäärärahoja.

Nyt olisi hyvä hetki miettiä, millä mekanismeilla valtio ja elinkeinoelämä voisivat kannustaa korkeakouluja tuottamaan parasta mahdollista osaamista. Miten saamme opiskelijoista kaiken potentiaalin irti niin, että Suomi saadaan uuteen nousuun osaamisen kautta?

Haastan Hämeen ammattikorkeakoulun työntekijät ja opiskelijat miettimään, miten se fiksusti tehdään. Sen aika on ohi, että korkeakouluille – kuten millekään muullekaan yhteiskunnan instituutiolle – vain syydettäisiin rahaa vapaasti käytettäväksi. On oltava näyttää vaikuttavuutta. Miten kohdistettuna raha poikii parhaiten? Millä saamme hämäläisetkin yritykset innostettua katsomaan pidemmälle ja rahoittamaan tutkimusta ja innovaatiotoimintaa?

Hämeen ammattikorkeakoulun merkitys Kanta-Hämeelle on mittaamattoman arvokas, sillä olemme harvoja maakuntia, joilla ei ole omaa yliopistoa. Onneksi on Lammin biologinen asema sekä sektoritutkimuslaitos MTT Jokioisilla osana rakenteilla olevaa uutta Luonnonvarakeskusta. Näiden parempi hyödyntäminen palvelemaan myös maakuntamme kehitystä on iso, tarttumaton tilaisuus.

Kysyt ehkä yhä, miten uudet panostukset koulutukseen ja tutkimukseen rahoitettaisiin.

Lähitulevaisuuden panostukset koulutukseen ja tutkimukseen olisi mahdollista rahoittaa esimerkiksi käymällä läpi valtion omistukset ja pohtimalla, miten ne saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla poikimaan kasvua ja uusia alkuja. Valtion varojahan on investoitava sellaisiin kohteisiin, joissa ne tuovat tuottoja pitkällä aikavälillä. Investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja inhimilliseen pääomaan ovat juuri tällaisia investointeja.

Jos omaisuutta myydään kulutusmenojen katteeksi, niin lopulta ei jää mitään käteen. Sen sijaan jos halutaan parasta mahdollista tuottoa, osaamiseen nojaavan maan kannattaisi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

Samalla kun joudutaan tekemään kipeitä leikkauksia julkiseen sektoriin velkaantumisvauhdin hillitsemiseksi, niin ei pidä leikata tulevan kasvun eväitä eli koulutuksesta. Jos olemme rohkeita, toimimme ihan päinvastoin.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja (kok) ja Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja.