Jos laki on hölmö, puretaan se!

Hämeen Sanomat 20.9.2013

Moititaan, että EU tuottaa hölmöjä direktiivejä, mutta osataan sitä Suomessakin. Erilaisia lakeja ja asetuksia on kertynyt 42 hyllymetrillistä. Suomessa on sotien jälkeen julkaistu 73 000 säädöstä. Yksistään kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää. Eikä siinä vielä kaikki: eduskunnan valiokunnissa työstetään koko ajan lisää.

Kun suomalaisilta kysytään, harva tahtoo elää holhousyhteiskunnassa. Miksi silti annamme lainsäädännön paisua?

Julkaisimme kansanedustaja Lasse Männistön kanssa elokuun lopulla 46 kohdan listan laeista, säädöksistä ja viranomaiskäytännöistä, joille toivoimme purkutuomiota. Keskustelunavaus sai yllättävän vastaanoton. Sähköposti täyttyi kannustavista viesteistä ja uusien turhien lakien ilmiannoista. Ihmisillä oli sama kokemus kuin meilläkin. Tarvitaan enemmän sijaa terveen järjen käytölle ja tapauskohtaiselle harkinnalle.

Erityisen aktiivisia ovat olleet yrittäjät. Hämäläinen hoivapalveluyrittäjä kertoi joutuvansa remontoimaan uudelleen juuri remontoidut, toimivat ja uudenaikaiset tilansa, koska aluehallintovirasto ilmoitti neliövaatimusten kasvaneen viime vuonna. Lähiruokayrittäjä harmitteli, miksi tilaviineillä ja kotimaisilla panimo-oluilla on laissa eri kohtelu. Kolmas yrittäjä valitti kankeaa lupamenettelyä ja laajaa valitusoikeutta, joiden johdosta hänen satojen miljoonien eurojen investointinsa on viivästynyt nyt jo kolmatta vuotta. Onko meillä tähän varaa?

Aloitteemme ei jäänyt vain avaukseksi. Hallitus sitoutui budjettiriihen yhteydessä rakennetussa rakenneuudistuspaketissa purkamaan sääntelyä yritysten toiminnan helpottamiseksi erityisesti energiantuotannossa, rakennusalalla ja vähittäiskaupassa. Lisäksi kuntien tehtäviä karsitaan roimalla kädellä.
Tässä yksi vinkki hallitukselle: kuntia velvoitetaan laatimaan ja hyväksymään muun muassa seuraavat lakisääteiset suunnitelmat: huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma, ikääntymispoliittinen suunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, varhaiskasvatussuunnitelma, alueen, kunnan ja lukion kansainvälistymissuunnitelma, globaalikasvatuksen suunnitelma, ateria- ja siivouspalveluiden palveluverkkosuunnitelma…

Entä jos tähänkin kaikkeen kuluva työaika ja –energia mieluummin käytettäisiin itse palveluihin?

Sääntelyn purkaminen ei tarkoita pohjoismaisen hyvinvointivaltion murentamista. Normitalkoilla tulisi pyrkiä kiinnittämään huomiota lakeihin, sääntöihin ja käytäntöihin, jotka toimivat tarkoitustaan vastaan esimerkiksi lisäämällä kuntien työntekijöiden työtaakkaa, haittaamalla yrityselämää tai yksinkertaisesti hankaloittamalla tavallisten ihmisten elämää.

Yhteiskunnan sääntely ei tietenkään ole yksioikoisesti negatiivinen asia. Hyvinvointivaltiomme ei pyörisi ilman sääntelyä. Tarvitaan pelisääntöjä ja ennustettavuutta, mutta tämä ei tarkoita etteikö turhaan sääntelyyn tulisi kiinnittää huomiota. Sääntelyn ei tulisi luoda ongelmia, vaan poistaa niitä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi ensi vuodelle todetaan, että liika sääntely nimenomaan heikentää lainsäädännön hallittavuutta eikä paranna sitä.

Uskon, että suomalaiset osaavat tarvittaessa myös tehdä valintoja itse. Valmiiksi tarjoiltu sääntö passivoi ulkoistamaan oman harkinnan viranomaiselle – tekemään asioita vain, koska käsketään, eikä siksi, koska terve järki sanoo niin.

Ja jos lait eivät tunnu olevan tästä maailmasta, ihmiset rikkovat niitä. Tiesitkö, että tähtisädetikut on laissa kielletty alle 18-vuotiailta? Hölmö laki nakertaa pohjaa fiksuiltakin.

Sanni Grahn-Laasonen
Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja Hämeestä.