Kouluelämän kuriin lisää keinoja

Etelä-Hämeen Lehti 14.02.2013

Koulumaailmassa laki ja todellisuus eivät enää kohtaa. Opettaja ei saa takavarikoida oppilaan repusta linkkuveistä eikä häiritsevää kännykkää. Hän ei saa määrätä jälki-istunnossa lisätehtäviä tupakoinnin haitoista. Oppilasta ei myöskään voi velvoittaa siivoamaan jälkiään tai korjaamaan rikottua. Koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen ei saa puuttua. Oppilasta ei saa poistaa luokasta kantamalla tai kädestä taluttamalla, ellei paikalla ole toista aikuista ”todistajana”.

Oppilaan yksityisyydensuojassa ja oikeuksissa on menty niin pitkälle, ettei opettajilla enää kaikissa tilanteissa ole keinoja turvata muiden oppilaiden turvallisuutta ja työrauhaa.

Lisäksi niskassa hengittävät muutamat vanhemmat, jotka eivät muista, että lapsi oppii – jos oppii – auktoriteettien ja vanhempien ihmisten kunnioituksen ensisijaisesti kotoa.

Opettajille tehdyssä kyselyssä yli 70 prosenttia koki, että järjestyshäiriöt ovat lisääntyneet oman opettajauran aikana. Myös Pisa-tutkimukset kertovat suomalaisen koulun lisääntyneistä työrauhaongelmista. Kokemukset siitä, että ”oppilaat eivät kuuntele opettajaa” ovat yleisempiä Suomessa kuin muissa OECD-maissa. Rehtoreista kaksi kolmesta pitää häiriökäyttäytymistä merkittävänä haittatekijänä oppimiselle.

Näiltä tuloksilta ei voida sulkea silmiä. Perusteellista kurinpalautusta tarvitaan niin koulussa kuin kodeissakin.

Kauan saimme odottaa ja vedota, että opetusministeri Jukka Gustafsson on viimein taipunut esittämään opettajille lisää keinoja kurinpitoon. Perusopetuslain muutoksiin tähtäävää hallituksen esitystä odotetaan eduskuntaan vielä tänä keväänä.

Kurinpidon välineet tulevat tarpeeseen, mutta asenteidenkin on muututtava. Talkoisiin tarvitaan myös kodit, sillä sieltä kaikki lähtee. Viimeistään koulussa on opittava toisten huomioon ottamista, vanhempien ihmisten kunnioittamista ja vastuun kantamista omista teoista.

Yhteiskunnassamme puhutaan nyt paljon työurien pidentämisestä, työn ja perheen yhteensovittamisesta ja ikääntymisestä. Suomessa on pian enemmän ikäihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Koulukeskusteluun olisikin hyvä saada isovanhemmat mukaan. Heitä tarvitaan ja heissä voisi olla iso apu nyt, kun vanhemmat yrittävät selviytyä työn ja perhe-elämän puristuksissa.

Sanni Grahn-Laasonen
Kansanedustaja (kok)